Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
283
(849 laati Bordeauxlainen insinööri Chambrelent täydellisen
kuivatussuunnitelman Landeseja varten ja on tätä noudatettu
menestyksellä. V:na 1857 ilmestyi laki, joka velvoitti kun
nat kuivattamaan ja metsittämään Landesinsa ja v:na 1865
oli kunnille kuuluva osa n. 300,000 ha jo melkein kokonaan
ojitettu. Kustannukset nousivat vain n. 5Va Fr. per ha.
V:na 1878 oli hyötyä luottavana jo 600,000 ha ja
tie-donnannoissa v:lia 1900 kerrotaan, että yli 600,000 ha
entisiä Landes eja kasvaa nyt mitä komeinta merimäntymetsää.
Maakunta oli ennen kuuluisa kurjuudestaan, on nyt
hyvinvoipa ja kukoistava.
Saksa: Saksassa ei ole suurempia suonkuivatuksia
yksinomaan metsänkasvun parantamiseksi toimeenpantu, mutta
pienempiä kokeita on kyllä tehty enimmäkseen yhteydessä
suon viljelykseen ottamisen yhteydessä. Tuntuu siltä, että
saksalaiset vleer.sä vastustaisivat soitten ojittamista
metsän-kasvua varten. Ei se ole mielestäni ihmekään, kun muistaa,
että Saksassa on soita vain n. 5 % koko alasta — meillä
yli 30 % —, asutus on toistakymmentäkertaa tiheämpi kuin
meillä ja kaikki vähänkään paremmat suot ovat edullisia
viljelysmaita. Saksalaiset viljelevät jo rahkasoitakin ja
viljelevät niin, että sillä elävät. Metsitettäviksi jäisivät siis vain
huonoimmat rahkasuot — ja ne ovatkin taas niin huonoja,
että meiltä tuskin sellaisia löytää. Sitäpaisi on Saksassa
turpeen käyttäminen taloudessa kehittynyt paljon pitemmälle
kuin meillä, joten ei ole syytä soitten metsittämiseen rahoja
kiinnittää.
Ruotsi: Läsnäolijoista kaikki tuntevat osapuilleen sen
lyön, mikä Ruotsissa on tällä alalla jo tehty. N. 60 v.
takaperin alkoivat siellä muutamat suuret puuliikkeet — joista
mainittavin on Mo- och Domsjö Aktiebolaget — eri osissa
maata ojittaa soita yksinomaan metsäkasvua varten.
Yleisenä tunnusmerkkinä näille vanhimmille ojituksille on se,
että toivottu tulos koetettiin saavuttaa mahdollisimman vähä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
