Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
235
;l,it!vvillaa. joista lahonneinakin heruu hyvin vähän
ravintoaineita puille. Siis on matalissa soissa yleensä turve
ravinto-rikkaampaa kuin syvissä.
Vielä saadaan matalat suot pienemmilläkin ojilla ja
vaillinaisemmalla ojituksella tarpeeksi kuivaksi, sillä suossa,
jnnka syvyys on noin 1—l l/i m. voidaan ainakin valtaojat
kaivaa kiinteään pohjaan asti.
Mutta tavallisesti sanotaankin että matalat suot siksi
kasvavat paremmin metsää, että puut niissä ylettävät
juurillaan suon pohjasta saamaan ravinnokseen kivinnäisaineita,
jnista turve yleensä on köyhää. Luulen, että tämä or oikein
vain siinä määrin, että itse turve ja turpeessa oleva vesi on
rikkaampaa kivennäisaineista lähellä suon pohjaa ja mikäli
puun juuret voivat menestyä tässä turvekerroksessa, sikäli
metsä myös menestyy. Yleensä ovat puitten juuret suomaassa
— olkoonpa suo ojittamaton tai ojitettu — aivan lähellä suon
pintaa, tavallisesti 20—50 sm. syvyydellä eivätkä voi
tukeh-lumisvaaran takia viihtyä syvemmällä. Turve on nimittäin
kaikista maalaaduista vähimmän ilmaa läpäisevä; se
vähäinen ilmamäärä, mikä syvempiin kerroksiin pääsee, kuluu
turpeen lahotessa tapahtuviin kemiallisiin prosesseihin a puun
juuret ovat tämän vuoksi pakoitetut kasvamaan vain suon
pinnalla. Näin ollen eivät ne matalissakaan soissa voi
tunkeutua mineraalimaahan asti. — Tietysti paranevat
olosuhteet koko paljon, jos matala suo ojitetaan pohjaa myöten ja
niin tiheään, että sarkaojista on hyötyä
ilmanvaihtolaitok->inakin. Tähän asti olen puhunut soitten kyvystä kasvaa
metsää. Nykyisenä aineellisuuden aikana ei se kumminkaan
riilä, että tiedämme olevan mahdollista saada suot metsää
kasvamaan. Myötäänsä kysytään »saadaanko soihin
kiinnitetyistä rahoista mitään takaisin, saadaanko syntyvästä
metsästä niin suuret tulot että ne korvaavat ojituskustannukset
korkoineen ja tietysti korkoa korolle laskettuna?’
En aijo tässä kosketella lainkaan sitä välillistä hyötyä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
