Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Mutta otaksukaamme, että kaikki kyä hyvin. Torppa
vaurastuu vuosien kuluessa, lehmiä lisätään, ja omistaja
alkaa ajatella omistus-oikeutensa turvaamista ja
itsenäisempää vaikutusta. Hän anoo kuvernöriltä torppansa
muuttamista uudistaloksi, ja tämä anomus tulee
metsänhoitajan lausunnon alaiseksi. Keis. julistus
uudistalojen perustamisesta jouluk. 27 p:ltä 1877 sisältää m. m.
seuraavat määrykset:
„2 §. Uudistaloa perustettakoon missä se ei tule esteeksi
kruunun metsänhoidolle. Se pitää katselmuksessa määrät tummiin
korkeintaan kolmilnkkoiscksi, pelto ja metsämaata yhdessä ja sen lisäksi
niittymaata korkeintaan kahdessa tuhossa, eikä se saa olla
kahdeksan-netta osua manttaalia vähempi. Semmoista tilaa saadaan kuitenkin, jos
ei tule olemaan yksinäisenä krtiunnnmaan sisäpuolella, muodostaa
vä-kiutänsä kuudennentoista osan manttaalin suuruiseksi, jos jotkut
poik-hcas-olot siihen saattaisivat aihetta antaa’1.
Jo kohta saapi arvata, etfeivät tilukset aina mahdu
kolmeen palstaan, ja tätä kiveä vastaan kaatuu useasti
tuo eteenpäin pyrkivä entiuen itsellismies. Mutta jos
niin onnellisesti käy, että tämä ehto tulee täytetyksi,
niin nousee eteen kysymys, tuleeko uudistalo „olemaan
yksinäisenä kruunnnmaan sisäpuolella" tahi »esteeksi
kruunun metsänhoidolle". Me tapaamme siis taas
saman määräyksen, joka jo esteli torpan perustamista.
Tämä käsitys on hyvin venyväinen, Järjellinen
metsä-hoito kyllä vaatii, että hoidon alainen metsämaa jos
mahdollista muodostaa yhden ainoan palstan
säännöllisillä rajoilla. Mutta voipiko uudistalojen perustamisesta
olla metsänhoidolle niin suurta haittaa, että viljelyksen
edistäminen sen nojalla kokonaan ehkäistään r Ei
suinkaan, täytyy jokaisen vastata, joka vähänkään
tuntee puheena olevat seudut. Kruununmaat ovat niin
ärettöinän laajat, ja neljöpenikulmittain olisivat ne
tämän pykälän nojalla tuomitut ikuisiksi erämaiksi, vaikka
viljelykseen kelpaavia maita niiden sisäpuolella löytyisi
kuinka paljon. Talojen ja kylien syntymisestä ei ole
haittaa, vaan päinvastoin tiliisi varsinainen metsämaa
(vaarat ja osittain kankaat), joka kruunun hoitoon
jätettäisiin, kaikin puolin paremmin hoidetuksi, kun sen
arvo nuosisi ja siis esim. metsävartian piirit voisi
supistaa semmoisiksi, että niiden vartioiminen tulisi
mahdolliseksi. (Nj^kyään on vartiopiirin laajuus Kemin
tar-kastuspiirissä keskimäärin noin 100,000 tynnyrin-alaa.)
Kustannukset puitten hyväksi käyttämisestä alenisivat,
kun riittäviä työvoimia olisi taloista saatavissa. Ja mitä
tulee pelkoon tulevasta metsän puutteesta, joka kummi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
