Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
K i e r t o k i r j e.
Vahingot, jotka kulovalkeat vuosi vuodelta matkaan
saattavat Suomenmaan metsille ovat jo kansallemmekiu
tulleet ykä enemmän mietteen alaisiksi, kuu puutavarain
nouseva arvo huomauttaa metsäin omistajia että metsät
ovat maamme parhaita raha-aarteita. Mutta
huomatkaamme myös että nämät aarteet vaativat suojelemista
ja rauhoittamista. Kuivina kesinä ovat metsät
erinomat-tain valkean vaarassa. Sen ovat viimeistenkin vuosien
kesät meille osoittaneet. Sanomalehdissä on sydänkesän
aikana yhä puuttumatta löytynyt kertomuksia
kulovalkean tuhotöistä, kertomuksia jotka todistavat kuinka
tämä metsäin pahin surmaaja on raivonnut siellä täällä
yltä ylitse koko Suomenmaata, ja viime ajoilla
semmoisis-sakin paikkakunnissa, joissa sitä ei enää vuosikymmeniin
ole paljon kuulunutkaan.
Miten siis metsäin vartioiminen voitaisiin asettaa
niin että kulovalkeitten syntyminen ja leveneminen
estettäisiin?
Tämä kysymys ou ollut Metsänhoitoyhdistyksen
vuonna 1890 Jyväskylässä pitämässä vuosikokouksessa
keskustelu aineena ja yhdistyivät silloin kokouksessa
läsnä olleet jäsenet siihen lausumaan, että kulovalkeitten
syntymistä ja levenemistä parhaimmin voitaisiin
yksityisten metsissä estää siten „että pitäjät jaetaan n. s.
ruotukuntiin, joihin kuhunkin kuuta asettaa palonsam-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
