Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
57
Toisesta laatikosta löysin rahoja, osaksi europpa-
laisia, osaksi brasilialaisia kulta- ja hopearahoja.
Näitten arvo oli yhteensä noin kuusineljättä Eng-
lannnin puntaa.
Myhähdin kuin myhähdinkin, tuota kasaa kat-
sollessani. — -Jonninjoutava tavara! — huudahdin
minä. — Mitäpäs minulle hyvää sinusta? Hi ole
sinussa arvoa, ei senkään vertaa, että sinut maasta
nostaisi, Yksi ainoa veitsi tuossa on paljoa arvok-
kaampi minulle nyt. Ole siinä, missäs olet, ja mene
meren pohjaan, niinkuin elukka, jonka henkeä ei
maksa pelastaa.
Hetkisen mietittyäni kääräisin ne kumminkin
kangaspalaseen ja otin mukaani.
Rupesin jälleen rakentamaan lauttaa, mutta
kesken kaikkea huomasin taivaan vetäytyneen
pilveen, ja neljännestunnin kuluttua alkoi jo na-
vakka tuuli puhaltaa maalta päin. Lautta täy-
tyi jättää sikseen, sillä minun oli jouduttava
rantaan ennen nousuveden palajamista. Fi aut-
tanut muuta kuin heittäytyä uimaan. Eikä ollut-
kaan helppoa se työ, sillä taskuissani oli runsaasti
painoa, ja aallot alkoivat käydä jotenkin korkeina.
Tuuli yltyi yltymistään, ja ennen nousuveden
tuloa pauhasi jo täysi myrsky.
Mutta silloin minä olin jo pienessä teltassani,
turvassa tavaroitteni keskellä. Myrsky raivosi
koko yön, ja kun aamulla loin silmäni merelle,
niin — laivaa ei näkynytkään enää. Apeaksi
löi mieleni silloin, mutta lohdullista oli kumminkin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
