Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
121
aikaa sinne tänne tuumailtuani muistin vihdoin,
että olihan minulla laivalta saamieni tavarain
joukossa muutamia merimiesten kattunaisia ja
muslinisia kaulaliinoja. Niistä tekaisin seulan,
joka varsin hyvin täytti tarkoituksensa.
Ja sitten se leivän paistaminen, kun kaikki
muut valmistukset oli suoritettu! Fihän mulla
ollut hiivaa, ja mahdoton oli minun sitä mistään
saadakaan. Entäs leivin-uuni? Mutta keinotpa
tuohonkin keksittiin. Laitoin ensin muutamia
mataloita, suuria vateja, pari jalkaa läpimitassa
ja noin yhdeksän tuumaa syviä, ja poltin ne ko-
viksi kuin entisetkin saviastiat. Poltin sitten
tiilejä, vaikk’ei niistä läheskään nelisnurkkaisia
tullut, ja rakensin arinan. Sytytin sitten vahvan
valkean siihen, ja kun puut olivat palaneet, levi-
tin hiiloksen tasaisesti yli koko arinan, kunnes
se oli kuumennut yltäänsä. Lakaisin sitten kuu-
mat tuhat pois, laskin leivät arinalle ja peitin ne
vastamainituilla suurilla savivadeilla, lykäten vih-
doin kuumat tuhat joku puolelta ympärille. Ja
näin ne paistuivat minun ohrakyrsäni kuin hy-
vänkin leipurin uunissa, ja aikaa voittain minusta
tulikin aika mestari paistamaan piiraita ja lait-
tamaan puddinkeja.
Älköönhän kummasteltako, jos sanon, että
minulta näihin puuhiin kului melkein koko kol-
mas vuosi, sillä olihan minulla samaan aikaan
täysi työ ja tekeminen elonkorjuussa ja muissa-
kin talouspuuhissa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>