Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
191
loinkaan, oli aina nöyrä ja kuuliainen. Hän oli
kiintynyt minuun kuin lapsi isäänsä ja olisi —
sen uskallan sanoa — uhrannut oman henkensä-
kin, minut pelastaakseen, jos niikseen olisi tullut.
VIIDESTOISTA LUKU
Porjantai tottuu uusiin tapoihin ja töihin. — Pusimmäiset
kristin-opin alkoot. — Perjantain kotimaassa valkoisin
haäksirikkoisia. -— Koti-ikävä.
Seuralaisestani minä olin hyvin mielissäni ja
päätin totuttaa häntä kaikenlaisiin hyödyllisiin
askareisin, ennen kaikkea opettaa häntä ymmär-
tämään ja vähän puhumaankin englanninkieltä.
Ja lieneekö kellään ollut niin ahkeraa ja tark-
kaavaa oppilasta kuin Perjantai? Hyvillään hän
oli, milloin ymmärsi minun sanani tahi sai senkin
verran solkatuksi, että minä hänet ymmärsin,
Elämä alkoi piankin käydä niin hauskaksi, että
ellei minun olisi tarvinnut muita villejä yhä pel-
jätä, olisin tahtonut täällä edelleenkin asua.
Perjantai oli nyt ensinkin saatava vieraantu-
maan entisistä ihmissyöjän tavoista ja totutettava
käyttämään ruuakseen muuta lihaa. Siksipä otin
hänet, parin kolmen päivän perästä mukaani karja-
tarhaan, käydäksemme sieltä vuohen, jonka sitten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
