Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
62
järveen ja siitä Sarkkilanjärveen asti ei ole nykyään
erinäisiä kyliä, eikä tämä seutu nä’y vanhimpanakaan aikana
olleen asuttu. Mutta kahden puolen Sarkkilanjärveä ja
Lem-makkaa on kyliä tiheässä: Palonkylä ja Sarkkila, Sasi,
Muotiala ja Lemmakkala, joita yhteisellä nimellä sanotaan
""Lo-penkulmaksP■ Sitä vastoin kyläkunnat pitkin nykyistä
pääväylää, Alhonselästä ylöspäin nykyisen emäkirkon seutuihin
asti, eivät ole aivan tiheässä eivätkä kanna mitään
erinomai-sempaa vanhuuden mainetta. Tietysti ei kuitenkaan sovi
epäillä, että tämä kaita järvi-jakso on vanhastaan olemassa
ollut; mutta se on saattanut päätyä umpiperään nykyisen
emäkirkon tienoilla, ja semmoiseen arveluun antaa jotakin
tukea nimi Ky rö sp o hj«, joka nykyään on kylä tämän
järvijakson ylisessä päässä, mutta arvattavasti oikeastaan 011
merkinnyt itse vesijakson perimmäistä lahdelmaa. Joen
varret emäkirkosta ylöspäin Kyrösselkään asti eivät näy olevan
vanhaa asutusta; itse joensuussa on nykyään Pappila
(kirkon kanssa) toisella puolella jokea, ja Uskelan kylä toisella;
muut joenvarret kuuluvat näiden ja kahden kaukaisemman
kyläkunnan tiluksiin. Joen ylisessä päässä lähellä
Kyröskoskea 011 ainoastaan kaksi torppaa. Pappilan suhteen,
jonka tilukset ulottuvat pitkin joen koko mittaa, ensin toisella
ja sitten toisella varella, on jo mainittu, että se vanhaan
aikaan, niinkuin emäkirkkokin, oli Wiljakkalassa ollut; vasta
16:nnella sataluvulla Kristiina kuninkaan aikana, kun Ikalinen
jo oli eri pitäjäksi eroitettu, siirrettiin Kyrön emäkirkko
nykyiselle paikallensa ja kirkon kanssa seurasi kirkkoherrankin
asunto. Luultavaa ou, että Pappilan nykyiset avarat alat
(niitä on neljättä tuhatta tynnyrin-alaa) sitä ennen olivat
olleet Wiljakkalan kylän metsä-alaa, — seikka joka tuskin
olisi mahdollinen, jos vesien vanha pää-väylä olisi tästä
kulkenut.
Muinaisista asutus-suhteista on meillä, paitsi nämä
mui-nais-tarun viittaukset, muitakin todistuskappaleita, jotka
mielestäni vievät samoille perille. Suomen valtio-arkistossa
säilytetään vanhat maakirjat Kustaa Waasan aioista asti, ja
niistä saadaan muun muassa selko paikkakunnan muinaisesta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
