Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Ensimäinen luku.
KRISTOFFER SERKKU.
Heillä oli vanha petolintu siellä
kavaljeeriflyygelissä. Hän istui aina uuninnurkassa ja vaali
takkavalkeaa, ettei se saanut sammua. Pörröinen
ja harmaa hän oli. Pieni pää, jossa oli iso nokka
ja sammuvat silmät, oli surullisesti kallellaan
pitkän, laihan kaulan päässä, joka kohosi tuuheasta
turkinkauluksesta. Sillä se petolintu kulki turkki
päällä sekä kesällä että talvella.
Muinoin oli hän kuulunut siihen parveen, joka
samosi suuren keisarin seurassa saalista ajaen yli
Europan; mutta mikä nimi ja arvo hänellä oli, ei
kukaan nykyään uskalla mennä sanomaan.
Vermlannissa tiedettiin vaan, että hän oli ollut noissa
suurissa sodissa, että hän oli riehunut mahtavasti
jylisevissä taisteluissa, ja että hänen vuoden 1815
jälkeen täytyi suunnata siipiensä lento pois
kiiltämättömästä isänmaastansa. Hän sai suojan
Ruotsin kruununprinssin hovissa, ja tämä neuvoi häntä
katoamaan kaukaiseen Vermlantiin. Sellainen oli
aika, että hän, jonka nimi muinoin oli pannut
maailmat vapisemaan, että hän nyt voi olla iloi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
