Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
49
Nouskaa, te suruttomat! Jalkeille, te
kodittomat! Sallitteko te moista Ekebyn häväistystä?
Oi, niin totta kuin te rakastatte sitä paikkaa,
ihaninta Jumalan kauniissa maailmassa, niin totta
kuin se on kaipuunne esine kaukana kulkiessanne,
niin totta kuin ette voi lausua sen nimeä
muukalaisten seassa silmänne vettymättä, nouskaa
kavaljeerit, pelastakaa Ekebyn kunnia!
No mutta, jos Ekebyn moukarit ovat
levänneet, niin kai ne ovat takoneet kuudessa
alustalaistehtaassamme. Siellä on tietysti tarpeeksi ja
enemmän kuin tarpeeksikin rautaa.
Ja niin lähtee Gösta Berling noiden kuuden
tehtaan hoitajien puheille.
Nyt on ensiksikin mainittava, että Högforsiin,
joka on Björksjö-joen rannalla, kappaleen matkaa
Ekebytä ylempänä, ei hänen mielestään ollut syytä
mennä. &$e oli liian lähellä Ekebytä, se oli ollut
melkeinpä kavaljeerien hallinnossa.
Mutta hän matkasi pari peninkulmaa
pohjoisempaan, kunnes tuli Lötaforsiin. Kaunis paikka
se on, siitä ei epäilystäkään. Vlinen Löven aukeaa
sen edessä, ja aivan sen takana on
Gurlita-kukkula, jyrkästi kohoava vuorenlaki, villin-sävyisenä
ja romanttisena kuten niin vanhan vuoren sopii.
Mutta paja, eihän se ole sellainen kuin sen pitäisi
olla:’ vesiratas on rikki, ja on ollut rikki koko
vuoden.
»No miksi sitä ei ole korjuutettu?»
»Puuseppä, rakas ystäväni, puuseppä, joka on
ainoa koko kihlakunnassa, joka olisi sen voinut
12. 185 II — 4
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
