Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
185
Gösta ymmärtää kyllä, mitä hän tarkoittaa.
Hän tuntee nuo Pohjois-Vermlannin seurakunnat,
joissa papilla ei ole joskus virkataloakaan, nuo
suuret metsäpitäjät, joissa suomalaiset
savupirteissä asuvat, nuo köyhät seudut, pari ihmistä
peninkulmalla, pappi ainoa herrasmies pitäjässä.
Brobyn pappi oli ollut moisessa seurakunnassa
kolmattakymmentä vuotta.
»Sinnehän meidät nuorina lähetetään), sanoo
Gösta. »Mahdotonta siellä on kestää elämää. Ja
niin sitä joutuu koko tulevaisuudeksi tuhoon.
Monta siellä on sortunut.»
»Onpa niim, sanoo Brobyn pappi. » Yksinäisyys
tuhoaa ihmisen.»
»Sinne tulee», sanoo Gösta, vinnokkaana ja
tulisena, puhuu ja kehoittaa ja ajattelee, että kaikki
kääntyy hyväksi, että kansa pian kulkee
parempia teitä.»
»Niinpä juuri.»
»Mutta huomaa pian, etteivät sanat auta.
Köyhyys on tiellä. Köyhyys estää kaiken
parannuksen.»
»Köyhyys», toistaa pappi. »Köyhyys on
turmellut minun elämäni.»
»Nuori pappi tulee sinne perukkaam, selittää
Gösta, »köyhänä kuin kaikki muutkin. Hän sanoo
juopolle: ’Elä juo!»
»Silloin vastaa juoppo», tarttuu Brobyn pappi
puheesen: = ’Anna sitten jotain, joka on viinaa
parempaa! Viina on minulle turkki talvella,
siimes kesällä. Viina on lämmin tupa ja pehmyt
vuode. Anna minulle ne, niin en ryyppää enää.»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
