Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
235
Ja aie onnistui hyvin. Kivistä, jotka hän oli
murtanut itse omin käsin, oli hän muurannut
päätorninsa. Hän oli pannut tuulimyllyn siivet tornin
huippuun — sillä tornista piti tulla mylly — ja nyt
hän aikoi tehdä pajan.
Seisoipa hän sitten eräänä päivänä katsellen,
kuinka nuo keveät, vahvat siivet pyörähtelivät
tuulessa. — Silloin hänet valtasi taas se vanha paha.
Hänestä tuntui kuin tuo vihreäpukuinen olisi
taas katsellut häntä loistavilla silmillään, kunnes
hänen aivonsa jälleen syttyivät tuleen. Hän sulkeutui
työpajaansa, ei maistanut ruokaa, ei nauttinut lepoa,
ja teki työtä lakkaamatta. Niin hän teki
kahdeksassa päivässä uuden ihmekalun.
Eräänä päivänä hän nousi torninsa katolle
ja alkoi virittää siipiä olkapäihinsä.
Kaksi katupoikaa ja kimnasisti, jotka istuiva.
sillan laidalla salakoita onkimassa, näkivät hänet,
ja he huusivat niin, että koko kaupunki kaikui.
He lähtivät juosta kirmaisemaan, läähättäen he
juoksivat katua ylös toista alas, jyskyttivät joka
ovelle ja huusivat.
»Kevenhiiller lähtee lentoon! Kevenhiiller
lähtee lentoon!»
Mestari seisoi aivan tyynenä torninkatolla ja
kiinnitti siipiä yllensä, ja sillävälin tulla kuhisi
väkeä paikalle vanhan Karlstadin ahtailta kaduilta.
Piiat jättivät kiehuvan patansa ja kohoavan
taikinansa. Mummot heittivät sukankutimensa,
pistivät sankalasit nokalleen ja juosta haihattivat
pitkin katua. Raatimiehet ja pormestari nousivat
tuomiopöydästä. Rehtori viskasi kieliopin nurkkaan;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
