- Project Runeberg -  Gutenberg / N:o 0. 1892 /
3

(1892-1900)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Erityisistä syistä - Yhtä ja toista

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


„Erityisistä syistä.“
„Erityisistä syistä.“

Tapaus takavuosilta.

————



Kello oli jo 10 ja 12 aikana olisi »Tellervon»
pitänyt ilmestyä, olla jo kaupungissa jaettunakin,
vaan se näytti hyvin epäiltävältä. Kun kaikki
ilmoitukset otettiin mittaan, ei ainoastaan seisovat
ilmoitukset, joitten vuoro nyt ei olisikaan ollut ja
joista muutamat jo olivat olleet ylimääräisesti, vaan
muutamia vielä purkamatta olevia ilmoituksia
huutokaupoista, jotka jo oli pidetty, sekä vielä sisään
otettavaksi mitattu munan pieni kertomus, joka oli
viime numerossa ollut, vaan josta olisi päästy sillä,
että olisi se erehdykseksi mainittu seuraavassa
numerossa, niin puuttui kuitenkin vielä 3 palstaa, ja se
olisi voitu latoa naputtaa suunnille monissa miehin,
vaan kun ei ollut käsikirjoitusta. Latojat olivat
seisoneet jouten koko aamun ja toimittajaa ei oltu
tavattu, sillä hän oli mennyt huvimatkalle eilen.
Levottomana katseli faktori kelloa ja pani taas pojan
Lehtisen ravintolaan.

Toimittaja oli tullutkin ja istui ruokasalissa
aamukahvilla. Hän silmäsi poikaa ensin arasti kuin
jotakin velkojaa, jonka pelkäsi tulevan ja tarttuvan
kurkkuun aikoen heittää hänet torniin.
Rauhattomia liikkeitä tavotteli hän ja oli pyytelevän
näköinen aivan kuin olisi aikonut sanoa: hyvä ystävä ei
nyt sovi ei millään tavoin. Ja hän sieppasi
pöydältä jonkun vanhan sanomalehden, jota
kuumeentapaisella innolla silmäili ja loi aina välissä katseen
poikaan, joka hänestä näytti niin kopeana, melkeenpä
röyhkeän näköisenä seisovan ja aikovan sanoa
jotakin hävytöntä ja poika sanoikin:

»Käsikirjoituksia?»

»Mene helvettiin, ei suinkain minulla täällä
ole käsikirjoituksia, mistä niitä minulla täällä olisi,
tiedäthän sinä, ettei niitä minulla täällä ole. minä
olen ruualla ja ruokarauha olla pitää . . . Ei ole,
kuulethan sina.»

Toimittaja oli hyvin turskin näköinen tuota
sanoessaan ja kuin poika puitti tiehensä oli hän kuin
taakan hartioltaan puottanut, kuin pahimmasta
vihollisestaan päässyt.

Hän tilasi lisää kahvia ja konjakkia.

Mutta hetkisen perästä ilmestyi oven suuhun
kirjapainosta muuan taituri. Hän seisoi toisessa
kädessä lakkiaan huiskuttaen ja toisen käden
hyppysillä viiksiään kiertäen, suu hymyssä, toinen silmä
kiinni ja pää kallellaan katseli aivan kuin olisi
hyvin tarkasti tähdännyt konjakkipulloa ja laukasi
hetken perästä:

»Manuskriptiä.»

»Pidä suus kiinni!»

»Vill du ha’ en koujackare?»

»Merci bocou!»

»No tule istumaan.» Ja kaataessaan lasiin
kysyi toimittaja. »Kuule, lauantai iltanahan me
päätimme lähteä kalastamaan Pöyböjärvelle, jouka sinä
Olet kehunut olevan niin kalasan. Mitä vehkeitä
sinne otamme?

»Eiköhän viinaa, konjakki on niin kallista.»

»Minä tarkoitan kalastusnenvoja.»

»Minä tarkoitan herra maisteri, etitä
käsikirjoituksia nyt ja kuin siivillä», kuului ääni oven
suusta ja se oli faktori, pulska herra, punakka ja
isovatsainen. Kello on 1/211 ja 12 aikana pitäisi
lehden olla valmis. Kolme palstaa vähintäin
puuttun, vaikka kaikki mitä vielä purkamatta on viime
lehdestä, pannaan sisään. Yleisö on tyytymätön kun
lehteä ei saa aikanaan.

»No, eihän se nyt mikään asia ole. jos lehti
myöhästyy. Sattuuhan niitä asianhaaroja, ja sitä
paitse eihän meidän yleisö vielä niin kypsynyt ja
kehittynyt ole. Se on toista ulkomailla . . .»

Ja asiasta keskusteltua vielä jonkun aikaa
istui faktori kahville.»

Näin kesäkuumalla ei kukaan ihminen viitsi
lukea lehteä, keskusteltiin, olisi melkeen sama jos
ei lehti ilmestyisikään, se ainakin oli yhden tekevä
ilmestyikö se tänään eli huomenna.

»Eikö sinustakin ole niin?» meni toimittaja
kysymään itse isännältä, joka tuli saliin katsellen
ympärilleen ja etsien jotakin saadakseen partian
biljardia pelaamaan. Häin näytti vähän epäröivältä
ja tuumailevalta, aivan kuin ettei se käy laatuun.

»Miten selitetään asia?»

»Selitetään! Se on minun asiani.»

Ja toimittaja kirjoitti lipun, jonka taituri vei
kirjapainoon. Siellä painettiin pienoinen lippu.

»Erityisistä syistä ilmestyy »Tellervo»
huomenna.»

Se levitettiin kaupungille. Yleisö sitä tuskin
viitsi lukia, sillä se olisi tiennyt erityiset syyt
ilmoittamattakin yhtä hyvin kuin toimittaja,
ulösantaja ja faktori, jotka ratokseen kuumana kesäpäivänä
löivät biljardia ravintolan varjoisassa huoneessa.

Se oli siihen aikaan.

Yhtä ja toista.

————



Helsingin kirjanpainajat ovat sitte
pääsiäisen alkaneet käyttää univormulakkia
Ne ovat mustaa silkkiä ja varustetut
sinisellä silkkirihmalla reunustan ylipuolella.
Otsakkeessa on hopeainen kirjanpainajain
merkki. Moniaissa muissakin kaupungeissa
on seurattu heidän esimerkkiään.

Sanomalehtiä ilmestyy tätä nykyä
maapallollamme noin 41,000. Suomessa 119,
joista 72 suomenkielistä.

Maalaisten käsitteet kirjapainosta
saattavat useinkin olla hyvin omituisia, koskapa
erääseenkin maaseutupainoon tuli muuan
itä-Suomen mies ja pyysi ostaakseen aapista
ja aivan saman mallista kuin hänellä
mukanaan oleva. Kuin ei semmoisia ollut, pyysi
hän painamaan vaan, ja kun kysyttiin kuinka
monta sataa pitäisi painaa, vastasi hän, ettei
ainakaan hän tarvitse muuta kuin yhden
kappaleen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 05:38:04 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1892/0003.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free