Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:r 1 - N:r 1 ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
20
Vuosikertomuksia on monenlaisia, mutta Tampereen
Kirjanpainajain yhdistyksen vuosikertomus on vaan
yhdenlainen. Eikähän minulla siitäkään olisi mitään sanottavaa, ellei
siinä olisi muutamia kohtia, jotka tahtovat pikkusen naurattaa.
Puolet koko 12-sivuisesta vuosikertomuksesta on Tampereen
Kirjaup. yhdistyksen edustajain matkakertomusta
Helsingissä kirjapainojuhlassa käynnistä. Ja siinä - kertomuksessa*
sitä sitten koetetaan moittia helsinkiläisiä jos jostakin.
Ensinnäkin jarnuttavat he siitä, etteivät Helsingin kirjanpainajat
ottaneet tamperelaisia juhlavieraita rautatienasemalla oikeen
pulskasti vastaan. Tamperelaiset »edustajat» eivät näy tietävän,
että juhlan toimeenpanijana ei ollut Kirjanpaiuajain yhdistys,
vaan joukko asianharrastavia henkilöitä. Vaikka tamperelaiset
edustajat* eivät sano odottaneensakaan juhlallista
vastaanottoa, kumminkin lausuvat he korkean mielipahansa siitä, ettei
heitä vastassa ollut muita kuin jonkun oppitovereita
maaseudulta*. Ja ihmetellä tävtyy minunkin sitä
ymmärtämättömyyttä helsinkiläisten kirjanpaiuajain puolelta, kuin he —
vaikka eivät olleetkaan juhlan toimeenpanijoita — eivät
menneet lippuineen ja soittokuntilleen rautatienasemalle
tamperelaisia vastaan. Tosin helsinkiläiset eivät tienneet minä
päivänä — vielä vähemmin sitten missä junassa – tamperelaiset
saapuvat, mutta olisivathan he lämpiminä syyspäivinä tarjenneet
odottaa lippuineen ja soittokuutineen rautatien asemalla
vaikkapa useampiakin vuorokausia! Mutta että niin ei tapahtunut,
oli se hyvin epäkohteliasta.
Maailman alusta on ollut tapana, että jokainen ihminen
saa käyttää semmoisia vaatteita kuin hänellä sattuu olemaan.
Toisen täytyy tyytyä huonompiin, toinen taasen käy
paremmissa. Eikä tätä hvvin yksinkertaista sääntöä vastaan ole ollut
minun tietääkseni kellään mitään muistuttamista. Mutta edellä
mainitsemassani tamperelaisten »edustajain»
matkakertomuksessa ovat tamperelaiset katsoneet itsensä oikeutetuiksi
ottamaan pienen pilan esineeksi helsinkiläisten ammattitoverien
vaatteet. Tamperelaiset ehkä odottivat tapaavansa helsinkiläiset
kauniina kesäpäivänä joko paksuissa talvipaltoissa tahi
samanlaisissa > tamineissakuin ehkä ovat tottuneet näkemään
muutamia ehkä Tampereenkin kautta kulkevia onnettomia
ammattilaisiamme, jotka elämän myrskyissä ovat haaksirikkoon
ajautuneet ja joutuneet perikadon kuiluun. Mutta sen sijaan
sanovat tamperelaiset tavanneensa Helsingin kirjanpainajat
»kiiltävissä hatuissa, mustissa takeissa ja valkoisissa
rinnuksissa». Niin, tahtoo vähäsen naurattaa, mutta en malta silti
olla sanomatta, että Helsingin kirjanpainajat saavat käyttää
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
