Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
34
GUTENBERG.
N:o 12
nen kirjapaino P. A. Norstedt & Söner, — jonka
painonkin kafkki Tukholmassa kävijät
huomaavat komean rakennuksen ja kauniin aseman
vuoksi — oli kyllä asettanut paljon näytteille
paina-miaan ja kustantamiaan kirjoja, kuvia,
stereo-tyyppilaattoja,kirjasimia omasta valimosta, vieläpä
sanomalehden ilmakartankin erityisillä, tätä
tarkoitusta varten valetuilla kirjasimilla. Kirjoista
näkyi ainoastaan selät, mutta luetteloista
päättäen, — joista tapasin erään välttävästi painetun
50 sivua 8:o käsittävän nimeltä »Vitterhet N:o 3"
— on liike painanut kirjoja hyvin paljon.
Ruotsalaisten graatillisten näytteilleasettajain lukumäärä
nousi noin 50:n.
Norjalaisten painotuotteet olivat asetetut
näytteille Teollisuushallin parvekkeelle, ja oli siinä 13
osanottajaa, (Centraltrykkeriet, Fabritius &
Sonne r, Morten Johansen, Aktie-Bogtrykkeri y. m.).
Tuotteet ylipäänsä meilläkin tunnetun „Laere- og
Mønsterbog for typografer" teoksen, arvoisia.
’Venäläiseen osastoon olivat näytteille
asettaneet Pietarilaiset liikkeet Evdokimoff ja Mark
kirjapainotöitä sekä värikuvia (kromolitograafeja
Francois Croiss, fotozinkogravyyrejä). 8
osanottajaa, O. Behrens, Helsingistä, puupiirroksia ja
Ni-kolas Vanin, Kurskin kuvernementista,
terveys-kastin, myöskin yhteen luettuna.
Koneita oli nähtävänä ainoastaan Ruotsalaisen
Osakeyhtiö Mekanikus’en l:si kirja ja l:si
kivi-painokone käynnissä sekä muutamia käsikoneita.
Kööpenhaminalainen konetehtailija Eickhoff oli
niinikään asettanut 2:si (2:nen kaksoiskone)
kirja-painokonetta näytteille. Koneiden vieressä oli
myöskin nähtävänä alustoja stereotyyppilaattojen
painamista varten.
Rikkaampi oli kumminkin voima- ja
apuko-neiden näyttely, joita oli jos jonkinlaisia.
Puukalustojakin oli edustettuna, sillä Gustaf
Erikson Tukholmasta oli asettanut sievätekoisen
kastirekaalin näytteille.
K—n.
Sundheten inom boktryckerierna.
Det talas och skrifves nu för tiden så mycket
om de sanitära förhållandena inom
boktryckerierna. Det ligger nog en stor portion berättigande
i de uttalade klagomålen och naturligtvis bör det
ligga i principalens intresse, att afskaffa
olägenheter och göra vistelsen för de å officinen an- |
stälda så dräglig som möjligt. Icke blott luft och
ljus äro härvid nödvändiga, äfven renligheten
spelar en stor roll.
Vi vilja se på hvad sätt arbetarne själfva
kunna sörja för renligheten och då äfven för
sundheten inom lokalerna, naturligtvis bisprungna
af boktryckeriägaren.
Formvaskning, afputsning af linier och
ut-blåsning af kaster äro tre saker, som ofta blifva
mer än låfligt vårdslösade, ehuruväl de för
arbetarnas hälsa äro minst lika vigtiga som 15
kubikmeter luft. I regeln blifva formarna blott helt
ytligt vaskade med allehanda vätskor: lut,
terpentin, gasolja, fotogen, benzin och sprit. Sedan
tömmer man några hinkar vatten öfver formen,
eller låter vattenledningen några ögonblick stå
öppen öfver densamma, ofta anses till och med
någon af dessa senare procedurer vara
öfverflödig och så vandrar formen in i sätteriet. Vid
af-läggningen smutsa sättarna ned sig i högsta grad,
ty den upplösta färgen är blott delvis
bortspolad, mellan stilarna finnes ännu mycket kvar af
densamma, som antingen följer med ned i kasten,
eller ock afsätter sig å fingrarna. För att
öfvertyga sig om hvilka skadliga dunster bristfälligt
vaskad stil ger ifrån sig, bör man luta sig ned
öfver en full kast, hvars innehåll står på
torkning och göra några andetag. Har stilen torkat,
så fälla färgresterna af och bilda på botten af
kasten det svarta mycket farliga stoft, som orätt
går under namn af blydam.
Enligt vår mening vore det bättre, om
formarna riktigt grundligt afspolades, i stället för
att vaskas med alla upptänkliga skarp- och illa-
luktande vätskor, som blott förorsaka sättaren
obehag och hufvudvärk.
1 följd af dålig vaskning bilda sig på
mässings-linier en skorpa, som tager sig högst obehaglig
ut och till hvilken snart sätter sig den giftiga
spanskgrönan. Stämma icke linierna i satsen,
så är det sättarens fel, eller också skjutes
skulden på uteslutningen. Att felet kan ligga på
annat håll, tänker man sig ej: emellertid blir
skorpan allt tjockare och linierna passa ännu
sämre. Låter man en sådan form stå någon tid,
måste man vid afläggningen använda våld för |
att kunna skilja satsens olika beståndsdelar från
hvarandra. Skulle sättaren såra sig på en sådan
linie, har han ofta en svårare bldgförgiftning att
vänta.
Som vi redan här ofvan sagt, alstras genom
den otillfredsställande vaskningen en stor del af
den smuts, som afsätter sig i kasterna.
På hvad sätt gör man sig af med denna objudna
gäst.’? Hvad beträffar denna fråga, har man
försökt sig på åtskilligt; man har konstruerat
sål-liknande kastbottnar, lufttrummor för utblåsning
af desamma o. s. v. Men hvem har att
värk-ställa detta arbete — lärlingen, sättaren eller —
principalen! Lärlingen eller det minderåriga
biträdet förbjudes ofta at’ läkare att sysselsätta
sig därmed, sättaren säger: det är inte min sak,
jag har annat att göra — principalen tror sig
ha nog folk för att få det gjordt. Enligt vår
åsikt borde hvarje principal se till, att hans
material är i ordning och att uraktlåtenhet häraf
icke ekonomiskt och fysiskt drabbar arbetaren.
Kasterna böra utblåsas vid lämpliga tillfällen,
ju oftare detta sker desto mindre behöfver
klagas öfver blydammet och med mindre fara för
hälsan kunde det försiggå. Låter man endast
en person sköta utblåsningen för hela officinen,
blir hans hälsa därigenom svårt hotad; mindre
hälsofarligt åter måste det otvifvelaktigt bli om
flera få det på sin lott. Synnerligast de på
ackord arbetande sättarne måste vara såväl
befriade från dylikt renhållningsarbete, som och
tillgodoses med ordentlig och renlig material.
Iakttagas här omnämda renlighetsåtgärder,
skola nog klagomålen mot sundheten inom
officinerna betydligt reduceras.
S. T.—T.
Kirje Tampereelta.
Elokuulla ISO 7.
Olen jo ennen kertonut, jos lukija ehkä
muistanee, »Tampereen Uutisten" kirjapainon
isännöitsijän rettelöimisistä, korvapuustista,
laskuperusteen korottamisvaatimuksen vastustamisesta
y. m. Nyt näyttää kuitenkin tarpeelliselta
paljastaa hänen viimeisiä „uros"-töitään. — Ensiksi
tahdon kuitenkin luoda pienen pikakuvan T. U:n
painosta, sen työvoimista y. m.
Painossa työskentelee kaikkiaan noin
parikymmentä henkilöä, joista ehkä puolet naisia,
joukko alaikäisiä pojannaskaleita ja
puolikym-mentä miestä. Täällä painetaan m. m. kaksi
sanomalehteä sekä tavallisia kirja- ja
satunnais-töitä. Laskulatojia kaikki paitsi lehtien
katkasi-jat, satunnaistöiden latoja ja vastatulleet
oppilaat. Työpäivän pituus sanalla sanottu rajaton,
koska ei siellä mitään rajaa juuri näy
pidettävän, niinkuin tullaan huomaamaan.
Oppilasjär-jestys painossa: tarpeen vaatiessa otetaan
tavallisesti painoon 14—15 vuotias tyttö, taikka
myöskin samanikäinen tai vielä nuorempi poika.
Tälle näytetään sitte, millainen kasti on, mihin
ladotaan sekä kuinka kirjako »hakaan"
pannaan. Nyt saa katsoa kuinka toiset latovat ja
ruveta itse omin neuvoin opettelemaan.
Ensi-mäisessä tilissä ei saa mitään palkkaa, toisessa
5 markkaa, ja sitten on oppi-aika loppunut;
kolmannen tilin välin latoo opinkäynyt jo laskulla,
saa siis makson töittensä mukaan: 45, 50 tai
hyvässä kaupassa 55 penniä sadalta riviltä;
nimittäin sanomalehdessä. Nämä nuoret taimet
työskentelevät sitten äärettömän pitkät päivät. »Tamp.
Uutisten" työvoimana on tähän aikaan
tavallisesti ollut 4 naista ja 1 poika (katkasija).
Naisista ei ole vielä yksikään ollut täyttä vuotta
painossa, katkasija-poika 3 vuotta. Tuskin
yksikään näistä on vielä 18-vuotias, mutta työ-aika
pyrkii tavallisesti lähemmäs 100 tuntiin viikossa.
Lasku nousee tilissä keskimäärin 15 markkaan,
jos siitä yli menee muistutetaan korkeista
palkoista. Painohuoneissa aina raskas, umpinainen
ilma, varsinkin talvisaikaan.
Tällainen on Tampereen Uutisten paino
kaunistelematta kerrottuna. Seuraukset tästä
näkee hyvin helposti latojista: Vuoden ajan
painossa oltua alkavat ennen täyteläiset, punaiset
posket jo hiljalleen vaaleta, käydä ohueiksi.
Merkkinä voimain vähenemisestä, terveyden
pilaantumisesta. — En tahdo sanoa, että näin olisi
laita ainoastaan T. U:n painossa; mutta ainakin
täkäläisistä painoista pistää väkisinkin silmään
räikeästi mainitun painon puutteellisuudet.
Esitettyäni painon, tahdon nyt tuoda valoon
täkäläisissä kirjaltajissa suurta suuttumusta
herättäneen, samaisen painon isännöitsijän
viimeinen teko.
Eräänä viime heinäkuun yönä, k:lo 12
tienoissa, kun ..Tammerfors Nyheterin" ja
»Tampereen Uutisten" latojat taasen suorittivat raskasta
„päivä"-työtänsä, suvaitsi tämä herrasmies
saapua painoon. Ensi työkseen kehäsi hän olevansa
painon isännöitsijä ja rupesi koettelemaan työn
lujuutta, sauvallaan voimakkaasti tyrkkien
valmista »Tammerfors Nyheterin" ladelmaa; mutta
ammattimies kun ei ollut, sattui aikaansaamaan
ainoastaan aimo kasan »sviibeliä", rikkoen noin
palstan paikkeille äsken ladottua sanomalehteä.
Tästä tietysti seurasi saarna latojille työn
kehnoudesta, jossa pääsäveleenä soi, että: kyllä te
aina palkoista rähisette, mutta minkälaista
teidän työnne on! Latojat eivät vastanneet
mitään, vaan vaitiolollaan hyväksyivät
isännöitsijän työt ja puheet.
Tämän suoritettuaan alkoi isännöitsijä nuoria
latoja-tyttöjä narrailla tahtoen erästä heistä
mukaansa, luvaten palkkioksi ensin 100, sitten jo
200 markkaa; mutta kun ei näin onnistunut, alkoi
uhkailla ja komentaa: »Minä olen isännöitsijä,
minua täytyy todella–-!" Määräsi erään
toisen latomaan vaatimansa tytön tilalle, mutta
kukaan ei mennyt ja tyttöä ei isännöitsijä
saanut lähtemään. Hävyttömyyksissään isännöitsijä
meni aina niin pitkälle, että alkoi koetella erään
toisen nais-latojan kanssa voimiaan, tahtoen tätä
väkisin mukautumaan hänen vaatimuksiinsa. Tätä
ritarillista taistelua sai kuitenkin ehkäistyksi eräs
micslatoja, lyömällä isännöitsijää, mutta saaden
hänet sen sijaan omaan kimppuunsa, kuitenkaan
muuta saamatta kuin lainan lyönnistään takaisin.
Tämmöiset tapahtumat ovat rumia
varjokuvia koko yhteiskunnalle, mutta kuitenkin ne
täytyy tulla julkisuuteen, osoittamaan,
minkälaista raakuutta vielä tällä 19:ta vuosisadalla voi
tapahtua kirjapainossa, joka pidetään valonpajana,
mutta joka moisen miehen käytöksen takia
täytyy hävetä nimeänsä. Tällaista ei missään
tapauksessa pidä kärsiä, sillä jos niin tekisimme
olisi se häpeäpilkku itsellemme.
Kehoitan Tampereen kirjaltajayhdistystä
ottamaan ensi kokouksessaan puheeksi epäkohdat
kirjapainoissa ja pontevasti toimimaan tuollaisten
räikeyksien poistamiseksi.
Wenau.
Vapaita sanoja. Fria ord.
Nimimekki V. T:lle.
Makkarassa on kaksi päätä: toinen pää ja
toinen pää; ja se on toiseen päähän kuin te olette
tarttuneet puolustaessanne ylioppilaille 3 vuoden
oppiaikaa ammattitaidossa. Ammattimiehenä
sanotte hyvällä omallatunnolla hyväksyvänne
ylioppilaille 3 vuoden oppiajan. — Me päinvastoin
olemme toista mieltä: jos poikkeus ammatissa teh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
