Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
40
G U T E N BERG
N: o 14 (2)
och bereda sig en förtidig graf. — Arbetaren!
Hvad gör han med alla dessa bekvämligheter?
Han bör endast arbeta. Han behöfver ingen
öfverflödig rekreation, inga l:sta klassens hotell m. m.
dylikt, ty han bör ej få så mycken tid öfrig att
han kan draga paralella reflektioner öfver*
förhållandena och prata bort en stund med sina
vänner. Nej han kan packa sig hem kl. 9 på
kvällen. Det är ej allom gifvet att roa sig om
natten. Ar arbetaren upp om natten så måste
han arbeta.
Se här några reflektioner i arbetarefrågan.
Man får emellertid icke resonera så som hela
den burgnare klassen vore af samma åsikt. Nej,
det finnes äfven en stor del af dem hvilka anse
arbetarena som sina medmänniskor och hylla
deras åsikter och fordringar. Arbetarena ha genom
dessa personer rykts upp från sin dvala. De
fordrar nu större kunskapsmått, yrkesskicklighet
och en betryggad framtid. Tidsandan har dragit
genom arbetareleden och väkt upp dem till
själf-känsla samt lärt dem att sträfva efter lycka,
sällhet och frihet. Arbetaren bör äfven vinna en
oberoende ställning i lifvet.
Äfven vi typografer sträfva till målet. Vårt
mål är svårt att nå. Endast om vi enigt arbeta
härför kunna vi vinna det. Vi ha bildat ott
förbund, men därmed är ej inålet vunnet. Vi ha
endast startat. Förbundets sträfvan är att söka
nå åt dess medlemmar en oberoende ställning. Det
är ej meningen att endast styrelsen och några
personer arbeta därför. Nej vi skola (dia draga
åt samma håll. Våra kolleger i andra land arbeta
bl. a. på egna tryckerier. När skall de tröge
finska typograferne starta tör att bilda aktiebolags
tryckerier bland typografer som tillhöra förbundet?
Om viljan är god skall det ej töfva länge innan
vi kunde ha flere officiner i landets städer som
nu underhållas af andra.
Arbetarena borde bilda ett parti och arbeta
enigt för dess syftemål: kunskap och en fri
oberoende ställning i lifvet. Bort mini alt
människohat, ty man måste älska sin nästa som sig själf,
detta "borde den bildade arbetarförtryckaren veta.
— Bort med språkpolitiken från arbetarelederna.
Nikodemus.
Gutenbergin toimitukselle.
Gutenbergin viime numerossa on jälleen
luettavana uutisia Jyväskylän kirjapaino-oloista. Kun
ne eivät ole tosiasiallisia, saanee seuraava
oikaisu tilaa palstoillanne.
Uutisen kirjoittaja sanoo Keski-Suomen
kirjapainossa alaikäisiä käytettävän yötyöhön.
Tosiasiana on kuitenkin, että kirjapainon
viikkotyöaika on 56 tuntia. Yli tuon ajan ei tarvitse
kenenkään työskennellä, olkootpa he sitten
täysi-tai alaikäisiä. Oppilaat eivät tee työtä edes
sitäkään aikaa, sillä heidän sallitaan käydä
käsityö-läiskoulua, vaikka olisivatkin kansakoulun
läpikäyneitä.
Mitä siihen syytöksen tulee, että työvoima on
suurimmaksi osaksi oppilaita, riittänee siihen
seuraava selitys. Kirjapaino on viime vuosina
maksanut oppikauden suorittaneille 80—100 markkaa
kuukaudessa. Heidän oman etunsa vuoksi on
kuukausipalkkausta käytetty, ja syystä, että heillä
on määrätty tulonsa, riippumatta ensinkään
vaihtelevista työnsaannista, joka usein on
maaseutu-kirjapainoissa.
Kirjapaino ei ole irtisanonut yhtään
ulosoppi-neistaan. Poismuuttaneiden sijalle ei kirjapaino
ole voinut ottaa sellaisia, jotka anovat
matka-apua ja sen saatuaan rientävät ensimmäiseen
ravintolaan. Ei, kernaimmin työskentelee paino
raittiilla oppilailla, sillä aikanamme ei ole
sattunut kuin ainoastaan yhden päivän poissaolo työstä
kirjapainomme oppikauden suorittaneiden
puolelta. Kirjapainon vaikutuksen alkuaikoina
koetettiin kyllä käyttää muilta seuduilta tulleita
ulos-oppineita; mutta millä seurauksella? Kyllä, 2 tai
3 päivän loma kunkin palkanmaksun jätestä. Ja
esimerkki vaikuttaa, sen saimme kylläkin kokea.
G. S.
Toimitus ei ole ollut tilaisuudessa toimittamaan
lähempää tutkimusta enempää kysymyksessä
olevan kuin toistenkaan Jyväskylän kirjapainojen
oppilaiden ja taiturien työajan pituudesta, mutta
sieltä tulleet latojat ovat vakuuttaneet siellä
tehtävän työtä tavallisesti 7 aamulla 8:aan illalla, 2
tunnin päivällisaika pois luettuna, ja ainakin joku
aika sitte jossakin painossa (emme tosin tiedä
koskeeko tämä syytös K.-S:n painoa) pakotetttiin
oppilaita ennen työn alkamista tai jälkeen sen
päättymisen toimittamaan tavalliset siivoojan
tehtävät. Sanomalehden ilmestymispäivän edellisenä
iltana kuuluvat kuitenkin oppilaatkin Teidänkin
painossanne saavan työskennellä myöhään yöhön
saamatta siitä edes korvausta, lukuunottamatta
sitä »helpotusta", että saavat seuraavana iltana
lähteä yhtä monta tuntia aikaisemmin. Tätä
seikkaa ette olekaan valeeksi väittänyt, vaikka,
yllä olevasta kirjotuksestanne päättäen,
mielestänne on yhdentekevää tekevätkö alaikäisetkin
oppilaat työnsä yöllä vai päivällä, aika kun
aika, miten se vain sopii lirojen käskyvaltaisten
eduille. Me rohkenemme kuitenkin olla hra G.
S:n kanssa eri mieltä ja sitä on kai hra
ammatti-tarkastajakin, jonka toivomme ottavan selkoa
asiasta ja tarvittaessa ryhtyvän ehkä tarmokkaisiin
toimenpiteisiin heikompien, puolettomien
turvaamiseksi. Meille ei ole samantekevää menettävätkö
kansalaisalut liian aikaisen rasituksen tähden
terveytensä ja kuivettuuko niitten elinnesteet jo
ennenkuin ovat edes päässeet itse työstään
hyötymään.
Kiinnitämme Jyväskyläläisten huomiota hra G.
S:n kirjotukseen; se ainakin lupaa heille
kohtuullisen työajan.
Hra G. S ei myöskään kiellä, että suurin osa
työväestöstä on oppilaita, mutta väittää syyksi
siilien, että on muka mahdoton saada kunnollisia
taitureita muuten kun itse kasvattamalla! Jopa
nyt jotain! Täällä Helsingissä työskentelee
paljon taitureita, joihin asianomaiset faktorit ovat
erinomaisen tyytyväisiä — eivätkä suinkaan he
ainakaan kaikki liene hra G. S:n kasvattamia.
Vika siis täytyy olla sikäläisissä olosuhteissa,
jotka ehkä ovat lähellä sellaisia, jotka luovat
ammatin hylkiöitä, maantieritareita, joihin hra G.
S. näyttää koettaneen kasvatuskykyään. vaikka
tietysti huonolla menestyksellä. Kunnollisia
työmiehiä kyllä on, mutta niitä ei tuo ylistämänne
80—100 mkan palkka tuo sinne ainakaan ennen
kuin — ei lupaamanne työaika on käytännössä
päivätyönä toteutettu.
Ammatti-sanasto.
(Jatkoa n:o 6.)
rifvals, hierotela:
ris (papper), riisi (paperia);
romerska siffror, roomalaisia numeroita;
rotationsmaskin, rotatsioonikone:
rottecken, juurimerkki;
rubrik, otsikko:
rubrikstil, otsikko-kirjake;
ryggstil, selkänimiö;’
räkna papper, laskea paperia;
räkningsblankett, laskulomake;
räntor, jätteitä;
rättelse (korr.). korjaus;
„ (i bok), oikaisu;
röscher, koristeita.
Sadelgjord, satuloittu;
sammangjutna bokstäfver, paribekirjakkeita;
satinera, silittää:
satinermaskin, silityskone;
schattering, varjostus;
schleissqvadrat, puolisko;
sekundaform, jälkeiskehilö;
semikolon, puolipiste;
sida, sivu;
signatur (ä ark), arkkinumero;
„ (å stil), tuntelo;
siffra, numero;
siffertabell, numerosarkio;
sjelfemottagare, itsesaavuttaja;
skepp, laiva;
skeppstunga, laivankieli;
skenbärare, kiskojalus;
skenor, kiskoja;
skiljetecken, éroitusmerkki;
skjuta om, asettaa uudestaan;
„ ut, asemoittaa;
skrif stil, lei rj oituski rj ake:
skruf nyekel,’ ruuvi-avain;
skrufsir, ruuvipuikko:
sköntryck, puoltopainos;
sluta form, sulkea kehilö;
„ upp, aukaista;
„ ut. sulkea;
slutskifva, sulkupöytä;
slutvignett, loppu kuvio:
slå emellan, loimistaa;
„ munk, munkitta a?
., om. kääntää:
„ ut, levittää;
smal stil. kapea kirjake:
smutstitel, likanimiö:
snabbare, juoksupoika;
snedsteg, vinoloitto;
solros, kukka;
spalt, palsta;
spaltlinie. palsta viiva;
spaltsättning, palstaladelma;
spatie fin, ohuke;
n 9’’of, epä-ohuke;
spatiös sats, epätihku-ladelma;
spisar, huippuja ;
springgosse. juoksupoika:
spåne, avustaja;
spånskap. avustelu;
spärra, harventaa;
steg, loitto:
„ bly-, lyijy-;
„ jern-, rauta-;
„ slut-, sulku-;
„ trä-, puu-;
stereotypi, stereotyyppi;
stereoiypplåt, stereotyyppilaatta;
stereotypör, stereotypööri;
stil. kirjake:
stügjutare. kirjake valaja;
stilgjuteri, kirjakevalimo;
stilgjuterimaskin. kirj akevalin :
stiihöjd, kirjakekorkeus:
stilmetall, kirjakemetalli:
stilprof, Kirjakenäyte :
stilsats. kirjakeladelma:
stilsnitt, kirjakemuoto;
stiltyg, kirjakeruhje;
stjelpa om. kaataa:
stjerna, tähti;
surkål, hapankaali;
svamp, sieni;
svibél, sekali:
svinrygg. railo;
sätta, latoa;
sättare, latoja;
sättarinna, latojatar;
sätteri, latomahuone;
sätslinie. latomaliuska;
sättmaskin, latomakone:
sättning, latominen:
sötkål, makeakaali;
Tabell, sarkio:
tabellform, sarkiokehilö;
tabell formulär, sarkiokaava;
tabellhufvud, sarkiopäistö;
tabellsats, sarkioladelma:
tecken, merkki;
ternakel, pidin; (?)
tertia, tertia;
text (läsning), luettava;
textstil, tekstikirjake;
tillfällighetssättare, tilapäislatoja:
tillrigta. paikata;
tillrigtninysark, paikkausarkki;
tiUrigtningsknif, paikkausveitsi;
titel, nimiö;
titelform, nimiökehilö;
titelblad, nimiölehti:
titelsida, nimiösivu:
titelstil. nimiökirjake;
tontryck, pohjapainos;
torkrum, kuivatushuone;
tredjedel, palhe;
trycka, painaa;
tryckare, painaja;
tryckcylinder, painosilinteri:
tryckeri (rum), painohuone;
tryckfel, painovirhe;
tryckfärdigt, painovalmis;
trycksvärta, painomuste:
tryckyta (å stil), painopinta (kirjakkeessa);
träsnitt, puupiirros;
trätyper, puukiriakkeita;
två färgsmaskin, Kaksi värikone;
tvärformat, poikkikehyste;
tyg, ruhje;
tyglåda. ruhjelaatikko:
typer, kirjakkeita:
typograf (mani.), kirjaltaja;
(kvinl.), kirjaltajatar;
typometer, typometri.
Udda sida, epäluvukas sivu;
underskurna bokstäfver, altaveistokirjakkeita;
underslag, parre;
uppbinda, sitoa;
uppdraga, viertää;
uppdragare, viertäjä;
uppdragsvals, viertotela;
upplaga, painos:
upp- och nedvända bokstäfver, suistettuja kirjakkeita;
upprymma, tiloittaa:
utfordra kaster, verhoilla kasteja;
utförspunkter, johtopisteitä:
utgång, lopete;
utgångskolumn, lopetesivu:
utlägga stil, ulottaa kirjakkeita;
utropstecken, huutomerkki:
utsirad stil, koristettu kirjake;
utslutning, sulukkeita;
Vals, tela;
valscylinder, telasilinteri;
valsmassa, telahyty;
valsskåp, telakaappi;
valsställning, tela-asetin;.
raska, pestä;
vaskborste, pesuharjar
raskbräde, pesulauta:
vaskfat. pesuastia:
veck, laskos;
versaler, versaaleja;
vidertryck, taantopainos;
vignett. kuvio,
vinkelhake, latomahaka;
vokal, ääntiö.
Ål, naskali;
Ändring, muutos.
Öfverarbete, ylityö;
öfverskrift, otsikkokirj oitus.
Helsingissä 1898.
J. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
