- Project Runeberg -  Gutenberg / 1899 /
3

(1892-1900)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

N:o 35 (11)

GUTENBERG

05

allvar tagit i med saken. Så har en del
manadt-ligen beslutit öfverlämna en viss procent at’ sin
lön, en annan del åter en bestämd summa till
förökande af reservfonden. Men då kollegerna i
Helsingfors på detta sätt föröka reservfonden,
vänta de också, att deras kolleger i landsorten
följa exemplet, en hvar efter råd och lägenhet.
Och inses bör, att om endast en ringa del af
Finlands typografer göra extra uppoffringar för
det allmänna lästa, och andra ej komma dem
till hjälp härutinnan, intresset för saken så
småningom slappas hos denna ringa, men intelligenta
del af Finlands typografkår, och då upphör så
småningom all extra inbetalning, till fromma för
reservfonden. Följden af att inga extra medel
skulle inflyta i reservfonden är lätt att inse.

Kamrater! Typografer!

Låtom oss såsom en intelligent arbetarekår
mangrant af våra inkomster uppoffra en ringa
skärf — om ej mer, så åtminstone fem penni
per vecka — till allas vår yemensamma bästa.
,.reservfonden-. Vi måste göra alt hvad vi förmå
för att icke allenast få denna fond stor, utan
äfven att detta må ske fort. Man får icke sky
några uppoffringar härför. Man måste betänka,
att det är denna fond, som skall gifva respekt
för vår organisation och våra uttalade
önskningar. 1 utlandet fäster man lika stor vikt vid en
sådan fond soin vid organisationen och på vissa
ställen inbetalar man dertill ständigt en viss
procent af sin arbetsförtjänst. Lären I också eder.
finska typografer, att utan uppoffringar vinnas
inga fördelar. Raskt derför till värket att föröka
vår ^reservfond"! Göre hvarje typograf sin plikt!

Tariffikysymys.

Marraskuun keskivaiheilla viime vuonna jätti
Helsingin Kirjaltajayhdistyksen asettama
tariffi-komitea laatimansa ehdotuksen koko maatamme
käsittäväksi palkkaus-ja oppilastariffiksi
yllämainitun yhdistyksen tarkastettavaksi ynnä
seuraavan kertomuksen työstään:

Komitea kokoontui yhdistyksen valitsemana
ia kutsumana perustavaan kokoukseen 22 p:nä
Helmikuuta 1898. Sittemmin on komitea
kokoontunut 27 eri kertaa, jota paitsi sen eri osastot
ovat pitäneet valmistavia kokouksia: komitea on
nim. ollut jaettuna kolmeen eri osastoon:
sivilila-tojain, sanomalehtilatojain ja painajain osastoon;
kutakin osastoa on edustanut 3 jäsentä sekä
sivililatojain osastoa sitä paitsi yksi lisäjäsen.

Komitean jäseninä ovat olleet seuraavat: A.
Henriksson, .j. H. Niemi, F. Turunen, V.
Blomqvist, J. P. Höglund, K. Kajander, E. K.
Mustonen, G. K. Enberg ja K. Skogster.

Lisäjäseneksi valitsi komitea E. J. Enbergin,
joka kuitenkin pian luopui toimestaan.

Komitean puheenjohtajaksi valittiin A.
Henriksson, vaan hän jo seuraavassa komitean
kokouksessa pyysi eroa jäsenyydestään ajan
vähyyden tähden sekä pitäen itseään sopimattomana
kuulumaan komiteaan syystä, että on tullut
valituksi yhdistyksen puheenjohtajaksi; hänen
tilalleen valittiin V. Blomqvist.

Komitean kirjureina ovat olleet E. Mustonen
ruotsalaisena (luopui toimestaan ennenkuin
komitean työ valmistui), J. Höglund suomalaisena.

Yhdistys valitsi jäseneksi komiteaan
Henrikssonin sijaan V. Malleniuksen.

Komitea on koettanut parhaiden voimainsa
inukaan laatia ehdotuksen

Palkkaus- ja oppilas-tariffiksi

niin täydelliseksi, kuin se on ollut mahdollista,
Liittohallitukselta saatujen tilastollisien tietojen
perusteella, sekä pitäen Ruotsin, Norjan,
Tanskan ja Saksan tariffeja ohjeinaan.

Mitä tulee kaupunkien luokitteluun, emme ole
voineet tehdä mitään varmaa järjestystä vaan
jätimme sen kunkin paikkakunnan
ammattilaisten oman harkinnan alaiseksi.

Samalla kun nyt jätämme tariffiehdotuksen
Helsingin Kirjaltajayhdistykselle. pyydämme,
että yhdistys ehdotusta tarkastettuaan, jättää sen
Liittohallitukselle sillä toivomuksella, että kaikki
liiton osastot saatetaan tilaisuuteen ehdotusta
tarkastamaan ia antamaan lausuntonsa siitä
Liittohallitukselle yhteensovitusta varten.

Peruspohjana työlleen on komitea pitänyt
palkkojen järjestämisen maassamme vallitsevien
elantosuh teitten mukaan, jonka komitea on
katsonut välttämättömäksi keinoksi: a) vähentämään
työntekijäin siirtoa paikasta toiseen, b) töiden
ysyttftmiseksi paikkakunnallaan sekä c)
hinta-ilpailun ja siitä johtuvain työvoimain
väärinkäyttämisen poistamiseksi.

Palkkaussuhteissa on tehty vähäpätöisiä
korotuksia verrattuna nykyaikana suuresti
kohonneisiin elanto- ia vuokraehtoihin. Palkan
maksu-ajassa on tehty se muutos, että palkat
maksetaan joka viikko, eikä puolikuukausittain kuten
ennen, jota-käytännölliseltä kannalta pidetään
edullisempana.

Oppilasolojen järjestäminen on ollut
komitean tärkeimpiä tehtäviä, koska nykyinen
oppilaiden vapaa käyttöoikeus saattaisi ammattimme
rappiotilaan, sillä a) työntekijäin luku kasvaa
suuremmaksi kuin mitä ammatissa tarvitaan, b)
kunnon ammattilaisten valmistaminen on
kokonaan syrjäytetty nykyisessä muodossaan, kun
oppilaita pidetään pelkkinä välikappaleina n. k.
likakilpailussa (kilpailussa työn halpuuteen
nähden), joten oppilasten perusteellinen
ammatti-kehitys on jäänyt sivuasiaksi etenkin
maaseutukaupungeissa. Komitean tarkoitus 011
tämän ehdotuksensa kautta saada perusteellisesti
opetettuja ammattilaisia ilman suurempia
kustannuksia kuin tähän asti, sen johdosta, että
isän-nistöllä on tilaisuus käyttää sivutehtäviin
apu-henkilöitä, ja lopuksi — täten ei kasva liian
suurta joukkoa ammattilaisia toimetonna
elämään.

Tätä tariffikomitean laatimaa ehdotusta on
Helsingin Kirjaltajayhdistys tarkastanut kahdessa
ylim. kokouksessa, viimeksi sunnuntaina 4 p:nä
joulukuuta, jolloinka se jätettiin yhdistyksen
toimikunnalle yhteydessä tariffikomitean kanssa
yhdistyksen tekemien muutoksien tarkastamista
varten, sekä annettiin toimikunnan huolenpidoksi
saattaa se tämän jälkeen Liittohallitukselle.

Päivälehden latojille.

Kun täkäl. Kirjaltajayhdistyksen kokouksessa
12 p:nä viime kuuta liiettiin julki saapuneet
vastaukset niihin kirjelmiin, jotka edellisen kokouksen
päätöksen mukaan lähetettiin Aftenpostenin ja
Päivälehden isännistöille, koskeva näitten lehtien
latojiston pakollista pyhätyötä. niin saatiin kuulla
se hämmästyttävä uutinen, että Päivälehden
la-tojistoa ei ole pakotettu pyhätyöhön, vaan
päinvastoin he itse ovat sitä nimenomaan haluneet,
johonka isännistö kuitenkaan ei ole suostunut.

Vastaus oli nim. seuraava:

. „K. Herra A. Henriksson.

Kun Kirjaltajayhdistyksen päätös
maanantai-numerojen suhteen ei koske Päivälehteä, joka ei
ole aikonutkaan aamusin maanantaina ilmestyä,
ei minulla ole kirjeeseenne tämän enempää
vastaamista. Huomautan kuitenkin, että
Päivälehden latojat kyllä tahtoisivat lehden ulos
maanantai-aamusiii, vaikka emme ole muista
käytännöllisistä syistä heidän toivomustaan täyttäneet.

Kunnioittaen

Eero Erkko".

Nykyään, kun koko maailma, missä
työväenaatetta vähänkin käsitellään, on asettanut
pyhä-työn poistamisen tärkeimmälle sijalle, niin
meidän omassa piirissämme löytyy pieni ryhmä
rasittavinta ja ruumista turmelevinta ammatin
suorittajaa, joita isännistön puolelta ei pakoteta
pyhätyöhön, vaan omasta puolestaan sitä
haluavat. Voisiko kaikista yksinkertaisin sielu
työ-väenpiirissä uskoa tämän todeksi? Siihen
saatamme varmasti antaa kieltävän vastauksen.
Mutta kuitenkin näemme tämän sellaisen
henkilön todistamana, jonka sanoja emme epäile.

Tahtoisimme uskoa, että asiaa lähemmin
punnittuanne, tulette huomaamaan tämän suuren
erehdyksenne, vaan jos sitä ei tapahdu, niin
painakaa mieleenne, että silloin olette asettaneet
itsenne liittomme sekä samalla koko
työväenaatteen pahimmiksi vastahankaajiksi. Mikä seuraus
teille tästä saattaa koitua, käynee selville, jos
vähänkin ajattelette mitä merkitystä on yhteisellä
organisatsioonilla.

Liiton alalta. Från förbundsområdet.

Helsinki. Liittohallituksen asettamassa
kokouksessa 11 p:nä joulukuuta valitsi Helsingin
Kirjaltajayhdistys seuraavat jäsenet liiton toimiin:
Liittohallitukseen: Rob. Ahlstedt, O. A. Bernström,
J. A. Kosk uudelleen. Liittohallituksen
varajäseniksi: F. Bäckman, V. Blomqvist, E. Enberg, ,1. H.
Niemi, J. Holmberg. Tilintarkastajiksi: G. Enberg,
E. Frimodig, J. A. Snell. Tilintarkastajain
varajäseniksi: K. Kajander, Aksel Nyman. V.
Malle-’nius, J. V. Lindholm, K. Skogster.

Ylimääräisessä kokouksessa 16 p:nä jouluk.
sen johdosta, että sanomalehdet Aftonposten ja
Päivälehti ovat ensi vuonna päättäneet ilmestyä
aikana, joka pakoittaisi näitten sanomalehtien
työväestöä’ pyhätyöhön, päätti yhdistys asettua
jyrkästi vastustavalle kannalle. Samoin annettiin
yhdistyksen toimikunnan huolenpidoksi jättää
ylläni, sanomalehtien ulosantajille kirjallinen
ke-hoitus, jossa heitä pyydetään luopumaan
tekemästään päätöksestä. Vastaus tähän
kehoituk-seen päätettiin vaatia viimeistään 18 p:nä jouluk.
ennen klo 11 a. p.

Yhdistyksen varsinaisessa kuukauskokouksessa
18 p:nä jouluk. julki luki puheenjohtaja
saapuneet vastaukset ’niihin kehoituskirjelmiin, jotka
edellisen ylim. kokouksen mukaan päätettiin
antaa Aftonpostenin ja Päivälehden ulosantajille
koskeva pyhätyötä. ’

Kokous piti Aftonpostenin vastausta
suoranaisena kiertelemisenä, sillä siinä m. m. mainitaan,
ettei ole tarkoituskaan vaatia työväestöä
pyhätyöhön. vaan ilmoitetaan lehden kuitenkin ensi
vuonna ilmestyvän maanantai-aamusin. Koska
kokous ei katsonut olevansa oikeutettuna
määräämään aikaa sanomalehden ilmestymiselle, niin
päätti yhdistys lähettää tarpeellisen
muistutuksen Aftonpostenin ulosantajalle, koskeva
normaali-työpäivää.

Päivälehdeltä saapuneessa vastauksessa
ilmoittaa lehden vastaava toimittaja,että
Kirjaltajayhdistyksen päätös ei koske ylläin. lehteä, koska
ei ole ollut aikomustakaan julkaista lehteä
maanantaina aamusin, vaikka latojat itse orat sitä
haluneet..

Tämä synnytti katkeraa mielialaa kokouksessa
läsnäolijoihin, sillä kun juuri oli kysymyksessä
pyhätyon poistaminen, niin saatiin samalla kuulla
että ryhmä samaan ammattiin kuuluvia jäseniä
oli asettunut mitä jyrkimmälle vastakannalle
asian suhteen. Lyhyen keskustelun jälkeen päätti
yhdistys antaa Päivälehden latojille kirjallisen
muistutuksen.

Tämän jälkeen luettiin tiedonantoja
toimikunnalta, joissa m. m. ilmoitettiin 8 uutta jäsentä
yhtyneen liittoon. Liittohallituksen tekemä
ehdotus matka-apurahastosäännöiksi hyväksyttiin.
— Ehdotus yhdistyksen laulukunnan
järjestys-ohjeiksi luettiin ja hyväksyttiin. — Kysymys
valtakirjojen käyttämisestä yhdistyksen
kokouksissa pantiin pöydälle ensi kokoukseen.

Luettiin Ammattiyhdistysten keskuskomitealta
saapunut kiertokirje, jossa yhdistystä kehoitetaan
yhtymään yhteiseen’pyyntöön kaupungissamme
perustettavien leikkipuistikkojen suhteen
alaluokan lapsille kunnan puolesta palkattujen
opettajain johdolla. Tämä hyväksyttiin sillä
lisäyksellä, että kaupungissamme nykyään olevia
puistoja mikäli mahdollista säilytettäisiin.

— Helsingfors. Typografernes förening hade
d. 16 dec.. 1898s ammankallat medlemmarne för att
diskutera, huru föreningen borde förhålla sig
gentemot det beslut Pttivälehtis och Aftonpostens
redaktioner fattat, att, utgifva nämnda tidningar
på måndagsmorgnarna. Mötet öfvervarades af en
sällsynt talrik skara medlemmar, ett tecken på att
frågan var af största vikt för dem. Efter en
liflig och enhällig diskussion beslöt föreningen i
sin helhet antaga följande kläm:

„Tvpografernes förening motsätter sig, sitt
gamla beslut fortsättningsvis troget, alt
söndagsarbete å alla tidningar i Helsingfors".

Föreningen hade ordinarie månadsmöte den
18 dennes. Till först behandlades
svarsskrifvel-serna från redaktionerna för Aftonposten och
Päivälehti i anledning af föreningens skrifvelse
till desamma rörande måndagsnumrorna. Man
beslöt att underrätta Aftonpostens redaktion
om att arbetstiden är 9’/, timme och skulle få
begynna tidigast kl. 7 f. m samt att föreningen
fortfarande kommer att på det allvarligaste
motsätta sig alt söndagsarbete. Päivälehtis utgifvare
svarade på föreningens skrifvelse, att meningen
ej ens varit att under nästa år utgifva
måndags-numret på morgonen, utan på eftermiddagen.
ehuru sättarne själfva önskat arbeta om söndagarna.
Mötet uttalade i anledning häraf enhälligt sin
skarpaste protest mot nämnde personals
förfarande. samt gaf bestyreisen i uppdrag att
skriftligt varna dem för det de motsatt sig
organisationens fleråriga sträfvandenför söndagsarbetets
afskaffande.

Härefter öfvergicks till dagordningen.

Förslag till stadgar för förbundets
reshjälps-kassa granskades och godkändes enhälligt det at’
förbundsstyrelsen gjorda förslaget.

Af bestyreisen i samråd med sångkören
uppgjorda förslaget till stadgar för föreningens
sångkör upplästes och godkändes.

Från fackafdelningarnas centralkomité hade
anländt ett cirkulär angående anordnande af
lekplatser för barn. Föreningen godkände
komi-téns förslag med det förbehåll, att stadens vackra
skvärer ej skulle förstöras utan att nya platser
borde åstadkommas synnerligast i sådana trakter
af staden där arbetarebefolkningen är bosatt.

|*gr c&öröRen cFörßunàeis cReservfonà! -k

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 05:39:04 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1899/0003.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free