Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
N:o 36 (12)
hen .luusoppaan", jonka isännät jalomielisyydessään
meille tarjoovat. Sillä jos tämä ei kelpaa, niin ala
laputtaa maantielle: edessäsi en kerju, joka kestää.
Tutkikaamme kuitenkin tuon rautaisen toverimme
.luonnetta", tokkohan hän onkaan niin suuri hirviö,
joksi sitä meille kuvataan. Saattaisiko hän noin
vain yhdellä iskulla riistää minulta (Sakeukselfa) sen
silakkatynnyrin, jonka seuraaviin .markkinoihin" asti
olen varannut kellariini? Eihän toki!
Koetetaanhan katsoa asiaa vähän
vakavammaltakin kannalta.
Niin kauhistuttavana kummituksena, kuin sitä
pidetäänkin, niin olen minä kuitenkin uskaltanut
katsoa sitä suoraan silmiin, ja mikä ihmeellisintä,
tullut, aivan vastakkaiseen käsitykseen.
Kuten tunnettu, ei näitä koneita vielä ainakaan
toistaiseksi saata käyttää muuhun kuin
.härkä-latouksecn" tahi toisin sanoen sanomalehden suoraan
tekstilatoukseen. Ne sanomalehdet Suomessa, jotka
käytäntöön nähden saattavat sitoa itsensä
latomakoneisiin, ovat vielä siksi harvalukuiset, etteivät ne
edes lähimainkaan saata korvata sitä aikaa, kun työ
supistetaan nykyään vallitsevasta 12—ltS:sta tunnista
9-.ään tuntiin. Jo ainoastaan tästä päättäen ei niistä
ole kuin pelkkää hyötyä organisatsioonille taistelussa
kohtuullisen työajan saavuttamiseksi. Tosin suurissa
sanomalehdissä ulkomailla, joissa latojamäärä
muutamia vuosia sitte nousi noin 50—100:taan, saattoivat
nämä koneet, suurissa määrin tilattuina, vaikuttaa
hetkellisen työnpuuttcen, vaan yhtä vähän kuin
pika-paiuiinen käytäntöönpanon luultiin tekevän
mullistuksen hitaisiin käsipainimiin nähden, niin yhtä
vähän saattaa samaa sanoa latomakoneista, sillä
päivä päivältä kasvaa tarve pikaan suoritetusta työstä,
ja kävtännöllisistä syistä voidaan näitä koneita
ainoastaan suhteellisesti ottaa käytäntöön, jotenka
tämä vaikuttaa tasoittavasti käsinlatojiin nähden.
Näin on asianlaita ulkomailla ja tämäkin
ainoastaan suurissa maailmankaupungeissa, joitten lehtien
latomoissa niitä löytyy 10—20:een, jopa tämänkin
päälle. Mitäpä sitte meillä, kun harvassa ovat
nekin lehdet, joissa näitä saattaa ottaa käytäntöön edes
kahtakaan kappaletta, ja yhtä kappaletta ei
ulkomailla saavutetuista kokemuksista kannata lainkaan
tilnta.
Tämän koneen käytännöllisestä merkityksestä
oloihimme nähden olisi vielä paljokin sanottavaa,
vaan koska tämäkin jo on venynyt liian pitkäksi,
niin täytyy jättää toiseen kertaan. Sen vaan saatan
vakuuttaa^ ettei meillä kirjaltajilla näitten koneitten
käytäntöön ottamisesta täällä Suomessa ole mitään
pelättävää, enempää kuin räätäleilläkään silloin, kuin
neulomakonc keksittiin.
*
Jo vihdoin viimeinkin alkaa tuo jo kauvan sitte
.Gutenbergissakin" lausuttu toivomus toteutua. Asia
on nimittäin se, että Suomen kirjapainojen isännät
ovat lopultakin tulleet huomaamaan järjestäytymisen
tarpeellisuuden ryhtymällä toimenpiteisiin
keskinäisen yhdistyksen perustamiseksi. Jos tiimä Helsingin
isäntien alkuunpanema puuha toteutuu, niin en saata
sanoa muuta kuin .lykkyä tykö", sillä silloinhan sitä
meillä kirjaltajillakin on tilaisuus koko maata
koskevissa kysymyksissä kääntyä suorastaan tämän
isäntäyhdistyksen johtokunnan puoleen, eikä kuten
nykyään, noin sadalle eri taholle saadaksemme
vastauksia ehdotuksiiinme.
Toivokaamme kuitenkin, ettei .Hämeen Sanomain"
esittämä .inhimillinen järki" saa sanottavaa
jalansijaa tässä kokouksessa, sillä muuten se muodostuu
saiuallaiseksi kuten eräskin isäntien kokous, jossa
päätettiin eräästä työmiehiltä esitetystä
palkankorotusvaatimuksesta. Siellä Miat i i n kuulla, kuinka
työmiehet ovat hävyttömiä vaatimuksissaan, että ajat
ovat kovin huonot ja että isännät itsekin saavat
ponnistaa kaikki voimansa pysyäkseusil pystyssä —
vaikkapa miltei jokainen kuitenkin omassatunnossaan
täytyi myöntää, että onni enemmän kuin järki oli
asettanut heidät tilaisuuteen elää ruhtinaallista
elämää — ja niin päätettiin jättää työmiesten
kohtuullinen pyyntö huomioon ottamatta. Kun kaikki
olivat tulieet vakuutetuiksi siitä, että he olivat mitä
surkutcltaviuimassa taloudellisessa ahdinkotilassa,
niin astui viinuri huoneeseen ottamaan maksua
muutamasta kokousta virkistävästä tuutingista. Tämän
jälkeen syötiin yhteinen neljän markan illallinen sekä
juotiin kahvia ja munkkia minkä napa sieti.
Aamuyöstä kotimatkalla astui kylliksi selvästi näkyviin,
kuinka kovin tukalaa näitten rehellisten liikkeenhar-
joittajain oli .pysyä pystyssä".
*
Lopuksi tahdon lausua mielihyväni siitä
perusteellisesta selvityksestä, jonka .Joukko kirjaltajia"
julkaisivat .Uudessa Aurassa" saman lehden typeriin
hyökkäyksiin tariffiamme vastaan. Seuratkaat
toisetkin turkulaisten miehekästä esimerkkiä, sillä nyt
ei ole aika nukkua.
Sakeus.
6löm e] Jnvalid/onckn!
Niille, jotka kutsuvat itseänsä
„maltillisiksi".
On olemassa henkilöitä, jotka kerran ovat
sane-neet kuuluvansa eteenpäin pyrkijöiden riveihin ja
ehkäpä tekevät sen vieläkin, mutta jotka itse asiassa
ovat pahimpia äyriäisiä, mitä ihmiskunta kulottaa
perässään.
Osa tämmöisiä ihmisiä kantaa jonkunlaista
maltillisuuden leimaa maailman kangasta taivaltaessaan.
He hymyilevät ylenkatseellisesti kaikille rehellisille
aikomuksille, joilla tahdotaan koskettaa ihmiskunnan
omaatuntoa ja herättää nukkuvia ottamaan osaa
edistyspyrinnöihin. He ovat valmiit leimaamaan
intoilijaksi ja uneksijaksi sen tai ne, jotka
vakaumuksensa mukaan avonaisesti ja ilman itsekkäisyyttä
tekevät työtä yhteisten pyrintöjen hyväksi. Tämä
pitää paikkansa olkoon sitten kysymys jostakin
erityisestä ammattikunnasta fahi ylipäänsä koko
työväestöstä.
Kaiken rehellisen työn, joka ei ole saanut heidän
erityistä siunaustaan, tuomitsevat nämä .maltilliset"
epäilyksen alaiseksi, nykyisinä aikoina muka
sopimattomaksi, vieläpä — eikä. niinkään harvassa
tapauksessa — epäisänmaallisuudeksi. Ja kuinka monasti
emmekö ole saaneet kuulla noita sanoja juuri silloin,
kun on ollut kysymyksessä työväestön taloudellisen
tilan parantaminen!
Nämä tällaiset ihmiset ovat hyvin vikkeliä
sanomaan, jos on kysymys .kannasta", että he ovat muka
.maltillisia", .vapaamielisiä". Niin kadehdittava hyve
kuin todellinen ja oikeassa paikassa esiintyvä
maltillisuus onkin, muodostuu se väärinkäytettynä
kokonaan maltillisuuden irvikuvaksi. Vaapaamielisyydcn
naamarin takana piiloitteleikse myös kansaa
kaikenlaista, useastikaan käsittämättä, mitä todellinen
vapaamielisyys oikeastaan on. Tällainen
vapaamicli-lyys kuitenkin on itse asiassa pahinta taaksepäin
kulkua mitä saattaa ajatella.
Löytyypä näiden .maltillisten" joukossa
sellaisiakin, jotka ovat kylliksi julkeita sanoessaan, että heillä
on oikea päämäärä — jos heillä ylimalkaan mitään
julkista ja rehellistä päämäärää voi olettaa olevan —
vaikka luulisi heidän oinantuntonsakin jo sanovan,
että se on kurja valhe.
Ottakaamme vaari oikein tällaisista ihmisistä!
•Ta jos sinä kuulut näihin, niin pakene pikemmiten
sinne leiriin, johonka kuulut ja jonka lipun alla
taistelet. Sillä kauniimpaa on kuolla köyhänä
kerjäläisenä, kuin omatunto housuntaskussa.
Nämä .maltilliset", joiksi he itseään mielihyvällä
nimittävät, tuntee helposti .notkeasta niskaluusta".
He vaihtavat vain vakaumustansa aivan kuin
mustalainen hevosia — miten .asema" milloinkin
vaatii. Senpä vuoksi he ovatkin käytännössä käypää
väkeä ja heitä näkeekin kaikenlaisissa .elämän
tehtävissä". Jos .yleinen mielipide" on leimannut jonkun
esim. vaikkapa isänmaan kavaltajaksi, ovat nämä
.maltilliset" tavallisesti muiden mukana heittämässä
tuota .prikattua" kivellä, sillä .myötätuultahan on
helppo purjehtia".
Useat näistä herroista ovat lahjakkaita; useat
voipia miehiä. Mutta tämä tekee heidät vain
vai-kutusvoimaisemmiksi, ja sen kautta he sitä enemmän
hidastuttavat kehityksen kulkua.
He nauravat ja pilkkaavat kaikkea jaloa työtä,
joka tarkoittaa köyhien ja kovaosaisten oikeata
auttamista; he virnistelevät vapaille aatevirtauksille,
koettaen halventaa ei ainoastaan niitä, jotka
aatteilleen uskollisina taistelevat eturivissä, vaan myöskin
niitä, jotka, huolimatta vastustajain vehkeistä,
pelkäämättä puuhaavat jalon aatteen eduksi,
köyhälistön kurjan tilan parantamiseksi.
Sentähden sanomme mo: Eroittakaa tarkoin
vuollet lampaista! He eivät kuulu meidän joukkoomme.
Heidän kehuinansa maltillisuus on vain varjo, jonka
suojassa he voivat tuomita kaikkea, olematta itse
mukana, silloin kun .kovalle ottaa".
—m—.
Brefkort från Vasa
Det var med den djupaste beklagan och smärtan
vi läste i senaste nummer af Gut. bland .utträdande
medlemmar", att trenne medlemmar, V. Audelin, A.
H. Leinonen och A. Vilho (icke frän Vasa), afsatt
ur förbundet pà grund af den at’ förbundsmötet
beslutna extra uttaxeringen. Kunna icke dessa
personer med det pund dem är gifvet förstå
sammanslutningens nödvändighet såsom utgörande (len
naturligaste och sundaste motvikten under en
hänsynslös konkurrens, och kunna dessa äfven icke fatta
att förbundet härvidlag under arbetet för häfdande
af människorätten kan intet uträtta utan en något
sånär stark reservfond — lika litet som
industriidkaren eller affärsmannen kan upptaga konkurrensen
utan nödvändigt rörelsekapital —. hade de ändock
icke bort i sin’ okunnighet, likgiltighet för allmänt
väl eller annan småaktig cgcnnytta såsom svepskäl
frambära den vidtagna förstärkningen af nämnda
fond, såsom grund för sitt utträde, ty detta kom
att. ställa dem inför hela landets rättänkande
typografkär i en mycket sorglig dager. Och detta sä
mycket mera under nu förestående lönereglering och
andra mycket tryckta förhållanden.
Såsom en glädjande jämförelse kunna vi nämna
att vid härvarande förenings talrikt besökta
manads-möte den 3 sistlidne september — första som hölls
efter förbundsmötet i H:fors —, hvarvid föreningens
representanter vid förbundsmötet redogjorde för sina
intryck från sist sagda möte äfvensom för några
uttalanden och synpunkter som därvid gjorde sig
gällande beträffande nagra mera viktiga frågor,
såsom tariff- och reservfondsfrägan, alla voro villiga,
utan invändning, ikläda sig den beslutna
förhöjningen. Representanterna påpekade huru berättigad en
rättvis löneförhöjning under nuvarande dyra tider
är, därvid framhållande aff huru skall
familjefadern kunna gifva sina barn den skolundervisning
dessa äro i behof af och tiden kräfver, för att dessa
äfven en gäng kunna träda ut i lifvet som värdiga
och nyttiga medborgare, och huru skall samma
fader kunna aflägga en aldrig sä liten sparpenning i
bank eller lifförsäkring för att således trygga sig
och de sina vid in träffad t sjukdomsfall, arbetslöshet
eller andra trängande behof, när lönerna äro sä
knappa att dessa inte ens förslå till det allra
nöd-torftigaste lifsuppehälle och dessutom visa tendens
att ännu ytterligare sjunka, om vi icke bevaka var rätt.
*
Vid ofvannämnda månadsmöte den 3 sept, beslöts
äfven uppmana de kolleger å orten, som icke ännu
tillhöra förbundet, att omedelbart inträda, samt genom
cirkulär söka få grannstädernas, Jakobstad och
Nykarleby typografer att å sina resp. orter bilda
afdelning eller ansluta sig som filial under Vasa, hvilket
beslut har verkställts, men hvad grannstäderna
beträffar — utan resultat, hvarför för oss icke återstår
annat än önska dem: .slumra ljuft du lilla" —
tillsvidare.
*
Till söndagen den 29 okt, hade festbestyrelsen
arrangerat en treflig soireé med rikhaltigt program,
bjudande pä tal af redaktör Behm, sång af en
dubbel manskvartett ur .Arbetets Vänner", deklamation,
,,byralla" kupletter och en komisk pantomim samt
dans efter hornmusik. Tillställningen var talrikt
besökt och lämnade en nettobehållning af omkr. 100
mark. Festsalen i Brandkårshuset hade af
festbestyrelsen smakfullt beklädts med flaggor, vimplar
och guirlander. Och få vi härmed sålunda frambära
festbetyrelsen vår varmaste tack.
*
Lördagen dou 18 nov. anlände med ångf. Vega
Polijalainens rotationspress inpackad i 32 packlådor.
Anordningarna för dess uppställande vidtogo genast,
hvarför tidningen med det allra snaraste kommer
att tryckas i densamma, för hvilket ändamål dess
tryckare, hr J. E. Enqvist, under en månads tid
närvarit vid Huvudstadsbladets tryckning.
*
Tidningarna Pohjalainen och Vasa Nyheter äro
numera efter tilliindalupen indragningstid frigifna.
Den förras tysthetstid utgick efter fi månader den
5 nov. och den senares efter 2 månader den 24 nov.
Arbetet a stadens samtliga tryckerier äro således
numera i full gång sedan dessa’ blad åter börjat
utkomma, hvadan vi sålunda hafva troligen äran att
frän december månads början anmäla några nya
medlemmar till förbundet. Oaktadt dessa häda
tidningar sysselsätta en ganska stor personal — Vasa
Nyheter utgifves 6 ggr i veckan i sex à sjuspaltigt
format och Pohjalainen 4 ggr i sju à åttaspaltigt
-hafva inga anmälningar om understöd behöfts göras,
enär några afflyttat till andra orter, diir arbete statt
dem till buds, och de hemmavarande hafva beredt»
arbete vid nämnda tidningars tryckerier.
I sammanhang härmed kunna vi tacksamt
omnämna att Vasa Nyheters samtliga sättare i somras,
när tidningen också var indragen en månad, erhöllo
full lön (beräkningssättare medellön), nu däremot
under senare indragningstid något reducerad lön.
*
Enligt rykte skall en af stadens tryckeriegare
svarat en annan per telefon, när denne frågat
honom hvad han säger om tariffen, att „arbetaren är
sin Hin värd"!
K. B.
Kirje Viipurista.
iv.
Pian lähestyvää vaalia varten pidettiin täälläkin
kokous marraskuun 12 p:nä. Liittohallituksen
jäseniä päätettiin äänestää samalla listalla nnnkä
Helsingin osasto on julaissut, niin. kaikki eroavat
uudelleen, paitsi hra Jakobssonin sijaan hra Drockila.
Koevaalissa hra Drockila ei saanut yksimielistä
kannatusta; toiset katsoivat parhaaksi yhtyä .Hiskiaan"
tekemään lausuntoon ehdokkaita valitessa ja
niinmuodoin äänestivät hra Skogstcria. Kumpi
puolueryhmä lienee oikeassa ja piiäsenee voitolle sitte kun
cföartuttaEaa J2iiton Wararafiastoa! *
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 05:39:04 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1899/0072.html
