Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 3
GUTENBERG
23
den uppfattningen var gällande bland de vid
mötet närvarande, bevisas bäst däräf, att
beslutet var enhälligt. — Få nu se huru länge det
dröjer innan „liket tittar igen“; känner vi våra
..samhällsbevarare“ rätt, så vet de nog skaffa
sig anledning att återkomma.
Den andra frågan gällde bildandet af en
Tidningssättare-klubb. Huruvida behofvet för
bildandet af en sågan förefarms, blef man intet
mycket klok på, emedan de, som saken närmast
gällde, lyste med sin ■ — frånvaro; ja tillochmed
förslagsställaren hade funnit för godt att
uteblifva. Under sådana förhållanden fann
föreningen rådligast att låta frågan stå öppen till
tidningssättarne möjligen i en aflägsen framtid
finner det med sin fördel förenligt att bilda en
klubb. Saken tål ju att tänka på.
— Helsinki. Yhdistsdtsen
kuukausikokouksessa sunnuntaina tammikuu 27 p:nä oli ensiksi
esillä viime vuoden alussa pyödälle pantu
kysymys sanomalehtilatojain klubin perustamisesta.
Yleensä näyttiin olevan sitä mieltä, että
mainitunlainen klubi saattaisi ehkä olla
tarpeellinenkin sanomalehtilatojain ajatusten ja
sanomalehtiosastoilla mahdollisesti vallitsevien epäkohtain
pontevammin ja paremmin esilletuomista varten.
Vaan koska sanomalehtilatojia ei ollut
kokoukseen sanottavasti saapunut, päätettiin kysymys
lyhyemmän keskustelun jälkeen jättää
sanomalehtilatojain omaan huostaan, jos katsovat
sanotun klubin perustamisen tarpeelliseksi.
Tämän jälkeen otettiin lopullisesti
päätettäväksi jo useamman kerran pöydällä ollut
kysymys paikalliseen ammattijärjestöön yhtymisestä.
Kaikki esiintyjät vastustivat järjestöön yhtymistä
pääasiallisesti siitä syystä, että kirjaitajaiiitto jo
kuuluu kansainväliseen sihteerinvirastoon, johon
yhdistyksellä on vuosittain suuret menot, joten
sen toiminta, jos se yhtyisi kysymyksessä
olevaan paikallisjärjestöön, mahdollisesti joutuisi
ristiriitaan näiden molempien, kansainvälisen ja
paikallisen järjestön välillä sekä sitä paitsi
menot suuresti kasvaisivat. Liittymistä oli
taloudelliselta kannalta katsoen omiansa vastustamaan
sekin seikka, että yhdistys alituisten ja
pitkäaikaisten sanomalehtien lakkautusten takia on
velvoitettu jäsenilleen suorittamaan työttömyvsapua,
joka saattaa nousta useimpiin satoihin
markkoihin vuodessa, ja katsoi yhdistys parhaaksi olla
paikalliseen järjestöön yhtymättä.
Puheenjohtajan ehdokkaiksi asetettiin
yksimielisesti hrat K. Kalenius ja O. A. Nyman.
Ehdokkaiksi toimikuntaan valittiin hrat E. Frimodig
ja Alb. Karjalainen 15 äänellä, L. A. Nyman
ja J. Toivainen 14 ään., A. J. Jakobsson ja
Aug. Frosterus 12 ään., E. Haggren 11 ja R.
Drockila io äänellä; hajaääniä saivat seuraavat:
Torniainen 7, J. E. Frimodig 4, K. A. Enqvist
3 sekä P. Lönnfors, K. Juvenius ja Juselius
kukin 1 äänen. — m —.
— Viipuri. Kirjaltayhdistyksellä oli
varsinainen kuukausikokouksensa sunnuntaina
tammik. 20 p:nä, jossa keskusteltiin ja päätettiin
seuraavista asioista:
Luettiin Liittohallituksen kirje koskeva
suomenkielisen ammattioppikirjan hankkimista.
Yhdistys päätti antaa tarkoitusta varten yleisistä
varoistaan 100 m:kaa sekä koota listoilla
vapaaehtoista kannatusapua.
Jäseneksi Liittohallituksen
tarkastusvaliokuntaan valittiin hra A. Lappalainen.
Luettiin Viipurin paikallis-ammattijärjestön
kehoituskirje liittymisestä
paikallis-ammattijärjestöön. Yhdistys ei katsonut voivansa tällä
kerralla yhtyä sanottuun ammattijärjestöön, kun
luultava on että ammattijärjestön vuotuiset
menot lukuisien työlakkojen tähden tulisivat
tuntuvasti lisäämään yhdistyksen menoja ; ja kun
Suomen Kirjaltaliitto ei vielä muutenkaan ole
hyväksynyt työväenpuolueen ohjelmaa.
Vuosikokousta varten asetettiin ehdokkaat
puheenjohtajaksi ja johtokunnan jäseniksi.
Seurasi sitte kysymys yötyön poistamisesta.
Kysymyksen esille tuoja, yhdistyksen esimies,
teki selkoa siitä väärästä suunnasta, jonka kautta
on aiottu yötyötä poistaa, eikä ole ryhdytty
periaatteellisesti asiaa ajamaan, vaan on myyty
inhimillisiä oikeuksia rahaan, joka alentaa
ammattikunnan arvoa, eikä koskaan vapauta sitä
epäkohdasta, mikä vähitellen mutta varmasti
imee henkisen voiman ja tylsyttää siveellisen
tarmon ja heikontaa ammattikuntaa. Puhuja
kehoitti yhdistystä ryhtymään semmoisiin
toimenpiteisiin, että ne Kirjaltajaliiton osastot, missä
yötyötä harjoitetaan, saataisiin asiasta
keskustelemaan ja näiden yhteinen lausunto
lähetettäisiin Liittohallitukselle ja pyydettäisiin
Liittohallituksen toimenpidettä siihen suuntaan, että
kaikissa liiton osastoissa tulisi asia äänestyksen
alaiseksi, jonka perusteella voitaisiin jdössanoa
yötyötä koskeva pykälä palkkaustariffista.
Kokous lausui yksimielisen toivomuksensa, että
yötyö poistettaisiin, ja asettui periaatteelliselle
kannalle sitä vastustamaan. Ajan vähyyden
vuoksi ei tällä kerralla voitu pitemmälle
keskustelua jatkaa, vaan jätettiin asia seuraavaan
kokoukseen. Kysymyksen esille tuojalle
annettiin lausunnon valmistaminen, minkä
perusteella osasto pyytää yötyökysymyksen
keskusteltavaksi Helsingin, Turun ja Tampereen
osastoissa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
