Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 3
GUIENBERG
26
Typografens sång.
Vårt värj det är i lifvets skiften
Att sprida kunskap, makt och ljus.
Med glädje gör vi den bedriften
Så väl i koja som i hus. —
Det värk som glider ur vår han i,
Det hedra skall värt fosterland.
Den mörka värld vårt värk upplyser.
Lik vårens vind, så skön det är.
Bäd’ rik och fattig gladt det hyser,
Emedan det till endräkt lår.
Hur skönt det år för oss att veta,
Att vi få typografer heta.
Om något ondt oss när i världen,
1 lifvets strider någon gång;
Då sätter vi oss hem vid härden,
Och sjunger gladt en munter sång.
Då skall vi nog vår sorg förglömma,
Till dess vi lägg’ s i evig gömma.
,J/araldus“.
Pil(l<u uutisia. — Smånotiser.
— Ulkomainen arvostelu Suomen
kirjapainotaidosta. Arvossa pidetyn „Allgemeiner
Anzeiger fitr Druc.kereien“ nimisen viikkolehden
kuluvan vuoden toisessa numerossa julkaisee
etevä ammattimies F. Bauer kirjoituksen
painotuotteista Pariisin maailmannäyttelyssä. Puhuessaan
Venäjän painotuotteista, joista hänellä ei ole
juuri mitään kiitettävää lausuttavana, koskettelee
kirjoittaja myöskin Suomen painotuotenäyttelyyn,
sanoen sen muodostaneen loistavan poikkeuksen.
Etenkin on kirjoittajaa miellyttänyt ote teoksesta
„Suomi 19:11 a vuosisadalla“, joka on
erinomaisen aistikasta tekoa. Yleensä ovat
suomalaiset painotuotteet hyvin valikoitune
kuvineen ja taiteellisine järjestyksineen kirjoittajan
mielestä mitä suurinta kiitosta ja huomiota
ansaitsevia samoin kuin koko näyttelypaviljonkikin
sekä rakennukseensa että sisällykseensä katsoen.
„Amattitaito ja taideaisti, jota siinä sai ihmetellä,
herättää tavatonta myötätuntoisuutta, ja minun
täytyy tunnustaa, että suomalaisten näyttely
miellytti minua mitä suurimmassa määrässä.“
— Ylioppilaat ja työmiehet.
Sanomalehti „Uusi Aika“ kirjoittaa oloistamme seuraavaa:
Muutamia vuosia sitten tehtiin työmieslakko
lähellä Lundia, vanhaa ruotsalaista
yliopistokaupunkia. Sotaväkeä komennettiin puolustamaan
yksityiskapitalismin etua. Toisaaltakinpäin
saivat mahtavat kapitalistit apua. Työmaille riensi
joukottain nuoria miehiä — tunsihan heidät
helposti kauniista valkeista lakeistaan ja
ryhtyivät työmiesten sijasta kesken jääneeseen työhön.
Ne olivat Lundin ylioppilaita, valon vartijoita
Vapauden kotipaikassa maan päältä, jotka
asettuivat valjaisiin suurten, rikasten ja mahtavain
puolesta elämän kuorman painamia, orjantöihin
pahoitettuja vastaan.
Vuosi sitten tapahtui jotain samantapaista
Suomen pääkaupungissa. Kirjaltajat, „musta kaarti“,
se joka orjantehtävässään vapaan sanan
palveluksessa näkee riviensä jo elämän
kukoistusaikana peloittavasti harvenevan, se koetti
hiukkasen parantaa elämänehtojaan. Kirjapainoihin
kulki silloin nuoria miehiä ja naisia, valon
vartijoita Suomessa, kyllin lukuisasti tehdäkseen
lakon tyhjäksi ja pakoittaakseen nöyryytetyn
takaisin kuolemata tuottaviin ehtoihinsa.
Se oli valon sankarityö, niin suuri että se
piirrettiin historian lehdelle! Mitalia lyötiin
kaunistamaan nuorten rintaa, taitavat valokuvaajat
ikuistuttivat heidän piirteensä, jotka pantiin näytteille
yleisön ihailtaviksi, ja kansalaiset viettivät heille
juhlan, jossa vapaan sanan etevimmät miehet
maassamme pitivät puheita, ja kukkia sirotuin
heidän eteensä . . .
Sillä välin kun musta kaarti, kalpeat,
keuhkotautiset miehet taas täyttivät orjantehtäväänsä
entistään toivottomampina.
— Sanomalehtioloista Ranskassa. Ei
missään muualla sanomalehtien lukumäärä nouse
niin korkealle kuin Ranskassa. Useimmat näistä
ilmestyvät luonnollisesti Pariisissa, jossa
nykyään on 2,685 sanomalehteä ja aikakauskirjaa,
joista 142 päivälehteä, 726 viikkolehteä ja 884
kerran kuukaudessa ilmestyviä.
— Sträjker i Österrike. Under tiden 1
januari—l november 1900 har förekommit 268
sträjker, hvari deltagit 102,900 arbetare, 66 sträjker ha
blifvit genomförda enligt de sträjkandes
fodringar, 117 ha arbetarne måst nöja sig med hälften
af de uppstälda fordringarne och 85 ha totalt
misslyckats.
8-tuntinen työpäivä Venäjällä. Suuri
myllyjen omistaja Etelä-Venäjällä M. Pankieff on
omasta vakaumuksestaan alentanut työväkensä
normaalityöajan 8 tuntiin päivässä. “Ennen on
työskennelty 12 tuntia päivässä. Pankieff väittää,
että ihmisen töyvoima kestää ainoastaan 8
tuntia vuorokaudessa. “VVielä on huomattava, että
hän piti palkat entisellään.
Se l<alia
Ylösrakentavainen ohjelma on
kirjaltajayhdistyksen käsityöosaston illanvietossa lauantaina t.
k. 2 p:nä päättäen siitä, että sanottua illanviettoa
koskevassa kiertolistassa on mainittuna: „erittäin
vaihtelevalla ohjelmalla, josta mainittakoon
voiieipäpöytä ja tanssi!“ Peppi.
Helsinki,
1 J. Simeliuksen perill. kirjapaino osakeyhtiö, 1901
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
