Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
N:o 24
191
Aikomukseni oli myöskin oleskella
Göteborgissa, vaan kuulusteltuani ruotsalaisilta
ammattitevereiltani oloja siellä ja koska varsinkin
pääkaupungit tarjoovat paljon muutakin kuin oman
ammatin tutkimista, päätin Tukholmasta painaa
suoraan Berliniin.
Matka Tukholmasta Berliniin tehdään 37
tunnissa, nim. ensin junalla Malmön kautta
Trelleborgiin, sieltä laivalla Sassnitziin, josta taasen
junalla Berliniin. Jo laivan tullessa ensimaiseen
rantakaupunkiin Sassnitziin, huomaa suuren
muutoksen saksalaisten ja skandinavialaisten olojen
välillä. Ensi työkseen saa olla tekemisissä
saksalaisten tullivirkamiesten kanssa, jotka
säälimättä avaavat matkalaukut, kääntäen kaikki
ylösalasin ja ennenkuin ehtii ne uudelleen järjestää,
seisoo jo vieressä pari pöhöposkista rantajätkää
valmiina kantamaan niitä junaan saadakseen
juomarahaa. Vielä 8 tunnin ajo junalla, jolla
matkalla kuljetaan erään pitkän lähdenkin poikki,
kuitenkaan tarvitsematta junasta astua, juna kun
ajaa laivaan ja niin mennään junalla ja laivalla
samalla kertaa. Kaukaa jo alkaa häämöttää
esikaupungeita, tehtaita, kirkkoja y. m. junan
lähestyessä „suuren isänmaan“ pääkaupunkia.
Mahtavan vaikutuksen tekee tämä
jättiläiskaupunki ensinäkemältä. Kaikkialla tapaa
suurenmoista liikettä, junia, sähkövaunuja,
automobiileja, nelipyöräisiä koirien vetämiä vankkureita,
jommoisia ei tapaa pohjoismaissa, kulkee
yhdessä rymäkässä. Sivukäytävät, varsinkin
pääkaduilla, ovat aina tungokseen asti
jalankävijöitä ja reunustoilla seisoo kaikenlaisia
kaupustelijoita myyden sanomalehtiä, postikortteja,
leikkikaluja, hedelmiä y. m.
Näkeepä siellä kirjapainojakin kadun kulmissa.
Siinä seisoo vanha ukko käsirattailla pieni
nimikorttipainin, muutamia lajia kortteja ja laatikko,
jossa on kirjakkeita ja ottaa tehdäkseen
visiitikortteja. „Kundit“ seisovat vieressä niin kauan,
kun ukko valmistaa tilauksen.
Kaikkiaan on Berlinissä 325 painoa ja
esikaupungissa 30, siis yhteensä 355 sekä IO
kirjakevalimoa.
Työttömyys on aina yleinen Saksassa ja
varsinkin Berlinissä, johon suureksi osaksi ovat
vaikuttaneet uusimmat keksinnöt, kuten
latomakoneet y. m. Viimekin talvena oli Berlinissä
keskimäärin 400 kirjaltajaa työttömänä.
Kun olot ovat kireät työnantajien ja tekijäin
välillä, on siitä ollut seurauksena hyvä
organisatsiooni työväen kesken. Työnsaanti, joka
muuten on vaikeata, käy parhaiten
ammattiyhdistyksen paikanvälitystoimiston kautta. Tänne
toimistoon voi ilmoittautua jokainen työtä etsivä
yhdistyksen jäsen ja voi myöskin ulkomaalai-
nen, jos hän on jäsen kansainvälisessä
ammattiliitossa, hakea paikkaa mainitun toimiston kautta.
Toimiston yhteydessä on myöskin huoneusto
työtäodottavien käytettävänä, jossa he kuluttavat
aikaansa klo IO aamulla klo 6:teen illalla
lueskelemalla, puhelemalla, pelaamalla ja muuten
huvittelemalla, sillä työn vartoaminen voi joskus
kestää viikkokausia. Työttömänä oloajalta
maksetaan toimistosta viikottain työttömyysapua.
Työaika on 8 3 / 4 tuntia päivässä. Palkat
maksetaan viikottain ja kaikki työskentelevät
viikkopalkalla. Alin palkka Berlinissä on 26
Rmk. ja vaihtelee eri paikkakunnilla
elantosuhteiden mukaan.
Tupakanpoltto on ankarasti kielletty
työhuoneissa, vaan oluenjuonti on vapaata ja onkin
saksalaisella latojalla miltei aina olutpullo kastin
vieressä, josta hän vähän väliä kostuttaa
suutansa. Tavallisesti on isommissa painoissa
kussakin osastossa eri olutmestarinsa, joka huolehtii,
ettei jano pääse tulemaan ja sitten tilissä-
karhuaa kultakin maksut. Monenkin osalle tulee
viikottain 20 —30 pulloa tätä virvoittavaa
nestettä.
Berlinistä suuntasin matkani tuohon
kuuluisaan kirjallisuus- ja kirjapainokaupunkiin
Leipzigiin. Tämä vanha kaupunki kapeine,
mutkikkaine katuineen ja savuttuneine
tehdasrakennuksineen ei suinkaan tee muukalaiseen mitään
miellyttävää vaikutusta, varsinkin kun on
oleskellut ennemmin muissa suurkaupungeissa.
Kaikkialla töröttää pitkiä savupiippuja ja
yksitoikkoisia tehdasrakennuksia, jotka kuitenkin
todistavat sen suurenmoiseksi teollisuuden
pesäpaikaksi. Olosuhteet ovat yleensä samanlaiset kuin
Berlinissä. Kirjapainot ovat enimmäkseen
suuria, meidän tehdasrakennuksia muistuttavia
monikertaisia rakennuksia.
Viimeksi olin tilaisuudessa tutustumaan
oloihin Tanskassa työskennellessäni jonkun ajan
Kööpenhaminassa. Se on yleensä
vanhanaikaista rakennetta, varsinkin keskikaupunki, vaan
utfiemmat kaupunginosat ovat monin paikoin
hyvinkin miellyttäviä leveine katuineen ja
nykyaikaisine rakennuksineen.
Kirjapainoja on Kööpenhaminassa 160, jotka
kuitenkin ovat enimmäkseen pieniä ja
ainoastaan kolmisenkymmentä isompaa. Ammattitaito
on kuitenkin kehittyneellä kannalla. Myöskin
on siellä jo ammattikoulu oppilaita varten ollut
jonkun ajan käytännössä ja sekin osaltaan
vaikuttanut yleiseen ammattikehitykseen.
Työaika on 9 tuntinen. Alin palkka on 24
kruunua viikossa, joka halpoihin elantosuhteihin
verraten on koko hyvä. Organisatio ni
kirjaltajien, kuten yleensä kaiken työväen kesken, on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
