Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Ukko mietti hetkisen ja lausui sitte
arvoituksen.
„Herrain herkku, pappein paras ruoka, ei
vadilla kanneta eikä pödälle panna.“
Kaikki näyttivät miettivän, kunnes joku
tytöiatä hihitti: minä tiedän; minä myös, sanoi
kohta toinen nauraen.
Minä myös, sanoi nuori Tobias tyynesti, se
on rintamaito.
Oikein, pikku Toppi, et sinä olekaan niin
tyhmä, kuin näytät. No mutta mikäs tämä on:
»Tulinen mies, tamminen turkki, toran
tuottaa tupaan, tappelon talon pihalle.w
Se on viina, viinalekkeri, sanoi Tobias.
Niin, viina se on; kelvottoman taitava
panemaan arvoituksia tuo Matti.
No mutta, jatkoi Matti, lyöden kovasti
polveensa, mikäs tämä on:
»Nauraa, nauraa, pitkin seinää ojennaksen.w
Nyt loppui Tobiaan viisaus.
Kas niin, joko alkaa Topin silmät Hymylään
päin pyöriä. Saadaanpahan vielä nähdä. Mitähän
Matti nyt keksii koetellakseen sinun järkeäsi.
Niin pantiin arvoitus toisensa perästä, ja
tuota pikaa olikin Tobiaalla jo kolme arvoitusta
arvaamatta. Hymylään, hyys, hyys Hymylään!
huusi nyt iloinen nuorisojoukko.
Nauraen ja hälisten vietiin Tobias tuvan,
nurkkaan ja puettiin siellä niin hullunkurisesti
kuin mahdollista. Hatuksi pantin kiulu alas suin,
esiliina sidottiin selkään nutuksi, virsut pistettiin
käsiin kintaiksi, tukaksi ja parraksi soviteltiin
tappuroita kuontalosta. Sill* aikaa kuin Matti ja
Anni täten koristelivat Tobiasta, peräytyivät kaikki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
