- Project Runeberg -  Hihhuleita : Kuvauksia itä-suomesta /
96

(1890) Author: Jac Ahrenberg Translator: Aatto Suppanen
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

ja ajatteli, lujasti päättäen saada selkoa niiden
tapausten syystä, kuin hän äsken oli kokenut.
Hän muuttui nyt ankaraksi ja lahjomattomaksi
tuomariksi itseänsä kohtaan. Kaikki hänen
omantuntonsa väärä ja vilpillinen viisasteleminen
saatettiin heti vaikenemaan. No niin, nuoruutensa
rikosta, pikastuksissa tehtyä murhaa taikka vain
murhaa, kuten tuomari sitä sanoi, hän oli katunut
monta pitkää, tuskallista vuotta. Sen tähden oli
hän elänyt vankeudessa ja millaisessa vankeudessa,
varkaiden, kunniattomain konnain kanssa, joka seura
olisi voinut kokonaan turmella hänet. Kahdesti
oli hän paennut vankeudesta tuon jumalattoman
seuran tähden. Kumpaisenkin kerran oli hänet
saatu kiinni, hän oli saanut raippoja, hän oli
ainiaaksi häväisty, hän ei voinut kuten muut
näyttää ruumistansa toisille ihmisille, sen hän oli
tietänyt jo ennen ja nyt katkerasti kokenut. Sitte
hän oli anonut siirtoa Siperiaan ja tavannut siellä
uskonveljiä, joiden oppiin hän oli kiintynyt kauan
pidätetyn sielun-elämän koko voimalla. Eräänä
soveliaana hetkenä oli hän karannut, vapaus, tuo
vapaus oli houkutellut häntä liian kovasti ja
Jumalahan oli antanut hänelle anteeksi, miksipä
eivät ihmisetkin antaisi. No niin, olihan kaikki siihen
asti selvää; mutta rpitenkä ihmiset antaisivat
hänelle anteeksi, hehän eivät tienneet hänen
rikostansa eikä rangaistustansa, hän ei ollut ilmaissut
kumpaakaan. Kas, siinäpä se olikin kipeä kohta.
Tunnustakaa seurakunnalle, oli hän itse julistanut.
Eikö varsin moni ollut tunnustanut hirmuisia
tekoja hänelle, mutta hän itse, hän oli ollut vaiti.
Nyt tuli rangaistus. Ja Adamin omatunto huusi
kovasti ja saarnasi hänelle: Mitä sinä olet tehnyt

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 07:00:20 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/hihhuleita/0104.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free