Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kesä ja Syyslukukausi 1925
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
tänne. Ei, nyt olen ilkeä; minusta on hauskaa, että he
tulevat.
Kauheata, millaisia kilometrin pituisia kappaleita minä
kirjoitan. Mutta päiväkirjaan kirjoittaminen on kauhean hauskaa;
siihen voin panna sellaista, mitä en voisi suoraan kirjoittaa
edes Leallekaan. Luultavasti saa hän kuitenkin lukea kirjani.
Odotan nyt niin hartaasti »Pääskystä». Voi, kuinka
toivonkaan, että »Satumaani» olisi otettu siihen.
Minä olen huomannut, että runoihini voin panna semmoista,
mitä en koskaan ole tuntenut, niihin voin panna semmoista,
mitä en koskaan ole nähnyt, semmoista, mitä vain kuvittelen.
Enkä minä voi niitä kirjoittaa milloin hyvänsä. Mutta toisinaan
(tai varsin usein) minun täytyy kirjoittaa. Jotain sisässäni
ikäänkuin tahtoo tulla esiin. Enkä minä voi sitä ilmituoda muuten
kuin runoissani.
On kauhean hauskaa lukea vanhoja päiväkirjoja. Toisinaan
saa nauraa ihan kuollakseen ja usein myös hävetä.
Palatakseni tuohon Anin kirjeeseen, minusta »Parahin Saima»,
jolla hän aloitti kirjeeni, kuuluu niin teeskennellyltä. Mutta
useinhan ei voi keksiä, minkä adjektiivin panisi eteen.
Eikö tämä lause sopisi hyvin tunnuslauseeksi: »Älä koskaan
ryhdy mihinkään, ennenkuin olet varma siitä, että se on
hyödyllisin tehtävä, minkä silloin voit tehdä.»
Ei, mutta nyt olen kirjoittanut jo liikaakin. Ja nyt minun
täytyy lopettaa. Kohta syömme.
14. 6. Sunnuntai.
Kirsti leikkii par’aikaa tässä vieressäni. Sain hänet juuri
siepatuksi isältä. Kirsti ja isä ovat nimittäin hyvin hyvissä
väleissä. Kirsti juoksee aina isän luo, eikä isä tahdo antaa sitä
pois. Mutta isä tietysti sanoo, että hänen pitäisi saada olla
rauhassa työssään. Kirsti kirkuu ensin kauheasti, mutta kun
panen sen lattialle tai sängylleni ja istuudun itse kauemmaksi
lukemaan, huomaa se, ettei sen huudosta välitetä, ja rupeaa
leikkimään.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
