Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kesä ja Syyslukukausi 1925
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4-6 Elämän auetessa
Ja kauhean hauskoja tuliaisia saimme. Outi sai pukukankaan
vaaleansinistä raakasilkkiä ja minä heleänvihreätä.
Ensimmäinen silkkipukuni!
Elämä on ihanaa!
13. 10. Tiistai.
Koska minä nyt aloitan uutta päiväkirjaa, niin minun kai pitää
esittää itseni. Minä olen aika lihava ja aika pitkä,
teerenpilkkui-nen otus. Minulla on aika pitkä (tänä polkkatukka-aikana vain)
kellanpunainen palmikko ja merenvihreät tai harmaat tai
ruskeanharmaat silmät. Ja minulla on lyhyt kaula ja kamala
lauluääni ja olen hirmuinen lörppö, mutta hyväpäinen. Ja
lempi-nimeni on Prätinä.
Lea on pitempi minua, mutta jotensakin yhtä lihava. Ja
hänellä on pitkä ja hirvittävän paksu vaalea tukka ja suuret
siniset silmät ja viehättävä pystynenä. Ja hänellä on ihana
lauluääni, ja hän on myöskin hyväpäinen, mutta hän ei ole
lörppö. Olemme siinä suhteessa vastakohtia. Ja hän tanssii
(plastillisia tansseja) hurmaavasti ja hän piirustaa hyvin. Mutta
minä voitan hänet ainekirjoituksessa.
Olemme vierustovereja. Opettajat eivät ole vielä ehtineet
(tai paremminkin hennoneet) erottaa meitä, ja meillä on
epäilyttäviä hommia keskenämme.
Tänään oli Lea poissa koulusta, ja minä olin onneton. Meillä
oli kuitenkin hyvin hauska Mossen tunti. Opettaja oli
varoittanut meitä ottamaan hänet vastaan, niinkuin luokassa ei olisi
ketään.
Luokka pani käskyn korvan taa ja noudatti sitä
kirjaimellisesti. Olimme kaikki ennen tunnin alkua piilossa pulpettien
alla. Supatimme ja hihitimme ja kuiskailimme tietysti.
Samassa astui sisään — ei Mosse vaan Lintu.
Lintu on kauhean ankara ja tarmokas ja vaativa. Ei siis
ihme, että säikähdimme. Mutta samalla oli tilanne niin
koomillinen, että tirskuimme yhtenä miehenä. Hänkin hämmästyi
ja saarnasi vähän, mennen sitten pois. Hetken kuluttua hän kui-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
