Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kevätlukukausi 1926
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kevätlukukausi 1926 6 £
Kurkimäki on isäni lapsuudenkoti. Se on vanha kodikas
kartano ja niin iso, että luulen kokonaisen armeijan mahtuvan
sinne. Siellä on suuri viihtyisä sali, joukko vierashuoneita ja
asuinhuoneita, salaperäinen ullakko komeroineen ja
kamarei-n een, iso tupa ja keittiö. Siellä on ihanaa ! Ja se sijaitseekin niin
kauniilla paikalla mäenharjalla kirkasvetisen Sihvosen rannalla.
Sihvosessa on ihastuttava uida, ja uimaranta on todella mainio.
Muuta ympäristöä en taida oikein kuvailla, koska olen käynyt
siellä niin harvoin.
Kurkimäellä emännöivät isoäiti ja tädit. Isoäidillä, joka on
jo 72-vuotias ja hyvin lihava, on sentään hirveän virkut jalat,
ja hän on ketterä liikkumaan. Aino-tädillä on kasvattipoika
Leo. Kuusi vuotta sitten olimme kesää Kurkimäellä. Silloin
olimme oikein hyvät ystävät, vaikkakin hän tietysti oli
mieluummin Oudin seurassa. Siltä ajalta muistan, että minä kerran
itkin, kun Leo ja Outi leikkivät yhdessä, mutta minä sain olla
yksin. Sitten tuli kuitenkin isä ja vei minut niitylle, josta
hän etsi minulle parhaimmat mansikkapaikat.
8. 4. Torstai.
Konventti on lauantaina, ylihuomenna! Miten minä ehdin
valmiiksi? Ja huomenna on saksankirjoitus. Sitä paitsi otan
matikantunteja, koska viime kokeissa sain ja minun täytyy
laskea. On vielä harjoitettava mustalaisosaani ja hommattava
puku ja musta peruukki. Tervehdyspuheenikin on vielä
keskeneräinen ja läksyt! Sääli minua, Maija!
Hyvinymmärrettävistä syistä en ehdi enempää. Näkemiin!
9. 4. Perjantai.
Kirjoitin siis Lealle myrskyisän ja sekavan kirjeen. Siinä
kerroin koko jutun ja pyysin anteeksi inhoittavia ajatuksiani.
Pyysin, että hän edes koettaisi antaa anteeksi eikä hylkäisi minua.
Tänään sain vastauksen. En ensin tohtinut sitä avata,
pelkäsin niin, että se olisi »kiivas kiukkuinen ja julma hirmuinen».
Ja se alkoikin:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
