Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syyslukukausi 1926
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Syyslukukausi i <) 26 121
hyödyttänyt, kun en osannut tanssia kunnolla. Tiedän, että
olen koko fiksu ja hauska seurassa, mutta ei sekään auttanut, sillä
en pelkästä ujoudesta saanut sanaa suusta.
Outi on aivan toisenlainen. Hän ei sitten hätäänny mistään.
Hän on saavuttanut jonkinlaisen itsevarmuuden, jota minä en
omaa. Hän ei edes milloinkaan punastu tai tule noloksi. Jos
joku sanoo jotain pisteliästä ja nolaavaa, katsoo Outi häntä
reilusti silmiin ja sanoo »niin». Ja jos hän itse munaa itsensä,
mikä ei tapahdu usein, käyttäytyy hän aivan luontevasti,
ikäänkuin ei mitään olisi tapahtunut. Seuraus on, että muutkin
uskovat, ettei mitään tapahtunutkaan. Hän keksii aina hauskaa
puhumista, säteilee koko ajan ja nauraa jne. Lauantainakin hän
oli koko illan lietsussa ja tanssi ja seurusteli ja jutteli ja oli
hyvin suosittu. Minä istuin äärimmäisen hiljaisena enkä
uskaltanut avata suutani, ellei joku muu aloittanut keskustelua.
Ajattele, että minä voin olla niin liikuttavan ujo!
Oikeastaan tuo, että olin täysi nolla, oli aika välttämätön
minun kehityksessäni. Minun täytyy oppia, ettei ihmisellä —
ei ainakaan minulla — voi olla hauskaa, ellei hän itse ole hauska.
— Tiedätkö, tuo juhlailo oli mennä Heliltä melkein pilalle,
kun sinne äkkiä ilmestyi 6 kuokkavierasta naamioituna.
Kuvittele! Heidät tunnettiin melkein kaikki, mutta ajattele,
että he kehtasivat! He eivät ehtineet olla kuin kahden
tanssin ajan. Aune meni nimittäin Helin pyynnöstä sanomaan
heille, että »anteeksi, mutta tämä ei ole sellainen paikka, minne
saa tulla kuokkimaan». Tytöt lähtivät kiireen vilkkaa tiehensä
ja pojat heti perästä. Eräs Helin vieraista raivostui niin, että
ryntäsi perään ja antoi heille selkään — nim. pojille. Reilusti
tehty, vai mitä. Tiedän kyllä noiden nimet, jotka tulivat
kuokkimaan. Mutta en tahdo kertoa niitä sinulle. Olisi ilkeää
nähdä ne kirjoitettuna.
Sunnuntai-iltana kuulin Oudilta asian, joka sai minut
äärettömästi pahoilleni. Tanssiaisissa oli eräs poika kysynyt Heliltä,
kertoi Outi, että kuka on tuo mustatukkainen turkkilainen.
Heli oli sanonut, että »hyvä ihme, etkö sinä tunne, sehän on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
