Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - IX
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
uudelleen. Jäätynyt Mies vaikeni yhä ja lopulta hän
ikäänkuin kuiskasi:
— Kuule, uskotko, kun sanon sinulle, että näin
eilen Betyn tuolla jääaavikolla. Hän ilmestyi eteeni
pyrystä ja hän oli aivan kalpea. Hänen hiuksensa
liehuivat tuulessa ja hän kutsui minua nimeltä.
Myrsky vei hänen sanansa, mutta hän ojensi kätensä
minua kohden ja katsoi minuun niin anovasti.
— Mies hyvä, mitä sinä hourit? Olen jo pitkän
aikaa ajatellut, että teimme väärin, kun otimme sinut
tänne mukaan. Sinut olisi pitänyt jättää lepäämään
Helsinkiin. Kyllä me tämän paikan sinun osviittojesi
mukaan olisimme muutenkin löytäneet. Koeta nyt
rauhoittua, hyvä mies. Annan sinulle bromia.
Jäätynyt Mies puisti vain päätään. Hän eli jo
ikäänkuin toisessa maailmassa.
Siriuksella oli arveltu, että heti aamulla päästäisiin
lähtemään, mutta toisin kävi. Koko yö purettiin
kaivoskalustoa. Kultaa jäi luolan suulle suuri määrä.
Aamuyöllä heitettiin sen päälle viimeiset
jäälohkareet ja sitten kiiruhtivat miehet rantaan. Jäätynyt
Mies oli yksinään jäänyt luolalle laskemaan, miten
paljon kultasuonesta vielä oli jäljellä.
Meren raivo oli nyt saavuttanut huippukohtansa.
Tuulta tuli nyt joka puolelta ja lumi lenteli niin
sameana pilvenä, että silmät sokaistuivat ja sitä
tarttui kurkkuunkin. Miehet kompuroivat pimeässä
vähäisiä tavaroitaan kantaen ja ainoastaan huutamalla
pysyttiin tuntumassa. Jäätynyt Mies oli varoittanut
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
