SAIMAALLA. 13 .selkää, milloin unhottui soutu, airo vaipui ja mieli kiintyi lähirantojen kukoistukseen. Me emme olleet myöskään määränneet mitään varmaa matkan päätä päiväksemme; mitä ei ehditty tänään, saatettiin varsin hyvin jättää huomeiseksi. Edessämme oli kesä, ja se oli meidän, ja ympärillämme oli maa avoinna ja vie- hättävänä, ja sekin oli meidän. Täällä olimme päät- täneet viettää joutopäivämme. Edellisen päivän vahinko kohta unhottui, varsin- kin kuin monella koctuksella saatiin selville, että se oli tyydyttävästi korjattu. Kuitenkin oli se vähän him- mentänyt kanavamatkan muistoja, ja nykyään ympä- rillämme olevat maisemat myöskin puolestaan työnsi- vät niitä syrjään. Taitotekoinen vesitie on kyllä var- sin miellyttävä soudella kanootilla, mutta siinä ollaan liian ahtaalla, sillä rantavallit rajoittavat vapautta ja suunta on joka hetki määrätty. Ihan toista oli täällä ulkona, saaria oli kaikkialla kylveltyinä, siinä täytyi sokkeloista selvittäytyä ja joka aironvedolla avautui eteen uusi näköala, uusi salmi, joista saattoi valita minkä hyvänsä. Ja ehkäpä juuri kanavamatkan mieli- johteet meissä vaikuttivat, että soudettuamme jonkun peninkulman poikkesimme pois yleiseltä merkityltä Sa- vonlinnan väylältä laskemaan omia teitämme- ilman tuota purjehdusmerkkien alinomaista muistutusta , tästä se tie käypi''. Lähdettiin Sulkavaa kohti Saimaan läntisimpiä sel- kiä pitkin, joka väylä on täynnä luonnon kauneutta.