ÄTSÄRISTÄ JA VIRROILTA PORIIN. 53 televampi kuin ainoastaan hapanta leipää, piimää ja suolakalaa. Yölevolle sitä paitsi voidaan vaaratta aset- tua huoneihin, joissa on tarjona puhtaita vuoteita val- koisine lakanoineen. Sänkyeläimistö ei ollut sama kuin Savossa ja Karjalassa. Yksi meistä oli, elävästi muis- taen Itä-Suomen sängyt, teettänyt itselleen erinäisen yöpuvun, saman kaltaisen kuin pohjoisnavalle mat- kustajain makuusäkki, voidakseen siinä, suu kurenau- halla kiinni vedettynä, olla rauhassa kaikilta rynnä- köiltä. Kyllä se säkki oli aatteellisesti ihan moitteeton kalu, mutta sen käytöllistä tarvetta ei tullut tällä mat- kalla; kanootin pohjapainona sai se kulkea pitkin Koke- mäenjokea alas ja käyttämättömänä palata kotimaa- hansa takaisin. Ihana virta Toisvedestä Vaskiveteen oli viimeinen muistutus siitä luonnosta, joka meillä oli viime päivinä ollut ympärillämme. Me olimme nyt suurilla järvillä. , Kaunista kuin Virtain järvillä**, lausui nuorin meistä, innostelija, ja me muut saatoimme yhtyä siihen, kui- tenkin tekemällä pienen ehdon. Matkailija näillä seu- duin paha kyllä supistaa useimmiten matkansa siihen, eltä purjehtii höyrylaivalla Tampereelta Ruoveden kautta Jähdyspohjaan tai Härköseen Virroille. Paljo hän sil- loin on kyllä nähnyt, mutta ei kuitenkaan parasta; hän on tehnyt matkan, mutta jättää näkemättä mat- kan pään. Helmenä Virroilla on eittämättä äsken mainittu matka veneellä maantien sillalta Zarlundin virtaa myöten ja Virtain kirkolle. Ja vaikka häntä ei,