Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
139
loin tulee suurempi osa wäliä pitämättömistäkin, jotka aina
ennemmin wastustawat kuin edistäwät jotakin asiaa, näyt-
täisi melkein mahdottomalta saada yleistä kansakoululaitosta
maalla toimeen ilman lain pakkoa. Oma kansakoululaitok-
semme on kuitenkin esimerkkinä siitä, ett’ei wälttämättömästi
niin tarwitse olla asian laidan.
Mentkäämme ajassa ainoastaan puolentoista wuosikym-
mentä taaksepäint, ja ajatelkaamme silloisia oloja. Wiisitoista
wuotta on kansojen elämässä hywiii lyhyt aika, ja tawalli-
sina tasaisina aikoina semmoisesta jaksosta on tuskin huo-
niattawaakaant edistystä kerrottamana; waan silloin kuu kansa
elpyy, uusien aatteiden sille koittaessa, woipi tässä lyhyessä
ajanjaksossa paljo tapahtua. Wuonna 1866 sai Suomi kan-
sakoululakinsa, waan nykyajan tapaisia kansakouluja ei silloin
löytynyt wielä kuin kahdenkymmenen paikoilla, ja niistäkin
oliwat euimmät syntyneet 1860-luwulla; Wiipurin seuduilla
oli niitä pieni ryhmä, joista kaksi koulua, Terwajoen ja
Uuraan, itsessään Wiipnrin pitäjässä, yksi Wirolahdella ja
yksi Sippolassa; Häineen läänissä oli Urjalan, Ianakkalan,
Sääksmäen, Wanajaii ja Hausjärwen kunnalla "kullakin jo
koulunsa; Pohjanmaalla oli Wähässä-Kyrössä, Ilmajoella
ja Munasalossa kansakoulu; Uudentmaan läänissä oliwat Peip-
polan, Mnstilan ja Hämeentkylän kartanoiden omistajat pe-
rustaneet yhteensä kolme kansakoulua" Paitsi niitä oli wielä
Kuopioti ja Mikkeliin läänissä muutamilla tehdas- ja ruukki-
paikoilla !varsinaiset omat koulunsa, niinkuin Enonkoskella,
Warkaudella, Sorsakoskella ja Iuankoskella; olipa eräs ta-
lonpoika, Anttti Manninen Hirwensalmen Apajalahdella, Sa-
won sywimmässä sopukassa pannut kansakoulut! toimeen omaan
taloonsa;
Waan tässä onkin jo jotenkin tarkoin lueteltu kaikki,
mitä sitä lajia silloin oli; Ia seuraawa wuosi 1867 oli
kauhein nälkäwuosi, minkä Suoini ont saanut miesmuistiiri
kokea, ja sitä seurasi monenwuotinen kituminieii; ei näyttänyt
siis tämä aika edulliselta uusien kansakoulujen perustamiselle.
Waan kewäällä samana wuonna 1867 lähti maamijie
ensimmäisestä neljä wuotta ennen perustetusta seminaarista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
