Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
111
pikku Miina toisinaan wähän leiwän katkeruutta walittikin,
osasi äiti aina höystää Iumalan wiljaa lehmän annilla ja
kauniilla sanoilla, niin jotta Miina mielelläänkin kannikkaansa
pureksi. Hywääpä se hänelle näkyi tekewänkin, koska hän
oli puna- ja pulleaposkinen tytön tynkä, joka päiwä päiwältä
kaswoi ja wahwistui sekä ruumiit! että sielun woimissa;
ja wallattomuudessa hän warsinkin oikein jättiläis-askcleilla
edistyi"
Hiljakseen kuluiwat päiwät Niemelässä; Monta, monta
wuotta meni eikä mitään erinomaisempaa tapahtunut — usein-
kos sitä ihmis-iässä erinomaista tapahtuukaan. Miina käwi rip-
pikoulita ja pääsi, kuiri pääsikin, toisella kertaa ehtoolliselle,
waikka kirkkoherra ensikerralla sisäluwun huonouden tähdeti
oli hänet lähettänyt lukkarin luetettawaksi" Se pisteli Mii-
ntant wähäsen wihaksi, waan mikäs auttoi, esiwaltaa piti to-
tella. Toiset tytöt pilkkailiwat myöskin Miina parkaa hänen
taitamattomuutensa tähden, waikka eihän se ollut Miinaii syy"
Hänen äitinsä ei osannut muuta, kuin ulkolukua, kuinkas hän
sisäluwussa olisi woinut tyttärensä opettajana olla. Toisena
wuonna hämmästytti Miina sekä pippiä että pappia sisälukunsa
selwyydellä, mutta hän olikin wälillä käynyt lukkarin koulua ja
saanut alkeet siellä. Teräwäpäisenä tyttönä oli hän muutoin-
kin wuotensa oikein täyttänyt ja oppinut niin paljo uutta, että
jollei Wille Pitkästä olisi ollut, "olisi juuri Miina Heikkinen
ollut etewin kaikista rippikoululapsista, niin hywin tytöistä,
kuin pojistakin; Ne kaksi oliwat nyt etewimniät, sen myönsi
itse kirkkoherrakin, koskapa hän muistoksi rippikoulusta antoi
heille kumpaisellekin kirjan, jonka moista kunnian osoitusta
ei uiillä tienoin tiedetty ennen kellekääii tulleen osaksi. Kirkko-
herran wiisaan päätökseii mukaan annettiin Miinalle "Wiii-
namyrkystä, surullinent tarina”” ja Willelle: "Kultala".
Miinan maine lewisi lewiämistään ympäri lähiseudun
ja kuu hän ei tahtonut että häntä ylistettäisiin paremmaksi,
kuiu hiili olikaan, oli hänellä täysi työ toimittaessaan niin,
ettei maineensa hänestä liikoja laskisi. Suolamiesten kanssit
lewisi Niemelän Miiuasta sanoma yhä kauemmaksi ja kau-
emmaksi, Muutamien wuosien perästä oli se jo ehtinyt hy-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
