Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
133
suostumusta perustaissaaii Kuolaa, perusti 1480 luostarin
Petsinkiin (Petsamoon) ja linnoitti wihdoin Kuolant. Wa-
renkiin arweliwat Wenäläiset heillä yhä oikeutta olewan.
Toiselta puolelta kulkiwat wielä Norjalaiset w. 1611 weroa
kantamassa Kuolan kaupunkilaisitta ja munkeilta. Wiimei-
sen kerran tapahtui se wuonna 1806, mutta oli jo kauan
ollut tyhjänä muodon asiana
Riidanalaista maata nimitettiin yhteisalueeksi (norjaksi
Foelleds- distrikt) Wihdoin wuonna 1826 käytiin nykyinen
Paats- ja Jaakon-joen raja. Suomen waltio, joka oli
tällä wälillä syntynyt, ei ollut, ihmeellistä kyllä, edustettuna
tässä rajankäyntnissä. Pohjoisimman Suomen wirrat, lnon-
nolliset kulkuwäylät, tiet ja kauppa käywät Iäämerelle päin
ja kilitentin jäi Suomenmaa ilman Iäämeren rannikkoa,
joka ulottuu 2—3 peninkulmaa lähelle Suomen rajaa. Raja
tuli siis niin luonnoton kuin mahdollista" Suurempaa wää-
ryyttä tuskin woitaisiin Suomen Lappalaisille tehdä" En-
nen oliwat Suomen Lappalaiset tottuneet hankkimaan suureii
osan elatuksestaan merikalastuksella, oliwat kesällä wieneet
porojansa suolaiseen weteen kylpemään ja wirkistymäänt,
mutta nyt suljettiin heidät pois kokonaan. Rannikko, joka
Suomalaisille eli oikeastaan Suomen Lappalaisille olisi ollut
tärkeä, ei nyt merkitse paljoa Norjan ja Wenäjän waltakun-
nassa, joilla on puheena olewaa rantaa yltäkyllin.
Rajasowinnossa 1751 oli kyllä luwattu Snomen Lap-
palaisille tarpeelliset oikeudet, he saiwat käyttää yhteisalan mai-
semaa ja rantaa" Sopimnksessa käskettiin myös heitä ystäwäl-
lisesti kohtelemaan, Sota-ajatkaan eiwät saisi waikuttaa muii-
toksia Lappalaisten oloihin" Suomen Lappalaisilla olisiwat Nor-
jcm alneella samat kalastus-, metsästys- ja laidunoikeudet
kuin Norjankin Lappalaisilla.
KuII Ruotsi menetti Suomen Lapint ja Suomi tuli eri wal-
tioksi, jäiwät asiat entiselleen Haminan rauhanteossa un-
hotettiin kokonaali Suomen Lappalaisten edut Ruijassa, joita
wahwistettaissa olisi pitänyt olla Tanskan- Norjan suos-
tumus
Wuonnta 1826 saiwat Wenäläiset kalastajat kyllä oi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
