Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
192
päri, Kaikki ne hawainnot, joita siitä ajasta on tehty tähtitieteen
alalla, owat myöskiri näyttäneet tämän käsityksen oikeaksi;
Tiedämme siis nykyjään, että auringon ympäri kulkewat, mel-
kein pöyreissä radoissa ja likimäärin samalla tasapinnalla, senraa-
wat etäisyyksiensä mukaan luetellut kiertotähd et: Merkurius, Venus,
Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunns; paitsi näitä
löytyy Mars’in ja Jupiter’in wälillä joukko niin kutsuttuja pieniä
kiertotähtiä,
Aika, minkä Maa tarwitsee auringot! ympäri kulkeakseen, on
kuteIi tietty yksi wuosi; radassansa liikkui! se eteenpäin kolme penikul-
maa wähän suuremmalla nopeudella sekunnissa, Mnitten kiertoaika li-
sääntyy niiden etäisyyksien kanssa auringosta, Kun siis Merkurius, tuo
läheisin, 88:ssa päiwäsfä kulkee koko ratansa, tarwitsee siihen Neptunus
yli 164 wuotta. Paitsi tätä liikuntoa, joka tapahtui! lännestä itään,
on kiertotähdillä toinenkin, samaan suuntaan tapahtuwa liike. Se
on akselinsa ympäri pyöriminen, joka ntiillä waikuttaa päiwän ja
yön eroituksen, Eri wuodenajat taas riippuwat akselin, jonka ym-
päri kiertotähti pyörii, kaltewuudesta kiertopintaa wastaan,
Kiertotähdet kuinensa sekä pyrstötähdet, nuot säännöttömät
tähdet – jotka kiertäessään auringon ympäri toisinaan sitä lähene-
wät likemmäksi kunn etäisyyttä Maasta, toisinaan poistuwat awa-
ruuksiin paljoa kauemmaksi niitä, joissa Neptunilla on ratansa —
muodostawat auringon kanssa "meidän aurinkokuntamme-2
Kaikista niistä maailmoista, jotka kuuluwat siihen, on Vetius
enimmin Maan kaltainen" Näitä molempia melkein yhtäsuuria kier-
totähtiä ympäröitsee ilmakehä, ja niinknin meillä !vaihettelee wal-
tameri ja mannermaa Vennksen pinnalla; myös yöt ja päiwät
owat molemmissa melkein yhtä pitkät. Ainoastaan wnodenajat owat
Ventustähdellä, sen kiertoakselinsa suuremman kaltewuuden wuoksi,
jyrkemmät kuin meidän: talwi on siellä kylmempi, kesä lämpöisempi,
Yllä olemme jo maininneet, että Venns on lähempänä aurin-
koa kuin Maa. Sen kiertorata on niinmuodoin Maan radar: sisä-
puolella, ja kulkeakseeii sen Venus ei tarwitse täyteeii 225 päiwää,
Täytyy siis ajoittain tapahtua, että tämä kiertotähti, pyöriessään
. radassansa, tulee olemaan suorassa wiiwassa auringon ja Maan
wälillä. Tämä tapahtuukiii joka 584:s päiwä, jonka helposti woi
laskea, kun tuntee Venuksen ja Maan kiertoajat, Jos ne pinnat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
