Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
123
heni lähenemistään ja asia oli siis pian ratkaistawa"—Koe
saada suomalainen asema toimeen tehtiin kahdelta taholta"
Prowessori Lemström jätti hallitukselle 1882 wuoden alussa
anomuksen, joka koski warojen myöntämistä, ja samanlaisen"
anomusehdotuksen teki parooni Hisinger par’aikaa koolla ole-
willa waltiopäiwillä. Siihen nähden että asia oli aiwan
tieteellistä laatua, eiwät waltiopäiwät kuitenkaan ottaneet sitä
lopullis esti ratkaistaaksensa, waan jättiiwät sen hallituksen huos-
taan pyynntöllä että se asianomaisia tiedemiehiä kuulustel-
tuansa toimisi niin, että kansamme kunnia tulisi säilytetyksi
ja mahdolliset waatimukset ulkomaalla Suomenkin osanoton
suhteen tulisiwat toteutetuiksi" Seuraus oli se, että Suuri-
ruhtinaamme wahwisti senaatin ehdoittaman tarpeellisen ra-
hasumman antamista yhtä asemaa warten Sodankylässä ja
Helsintgint pää-obserwatoorion saattamiseksi siihen kuntoon, että
sekin woisi ottaa osaa termini-hawaintoihint. Koko yritys
pantiin muuten tiedeseuran walwonnan alaiseksi ja tämä jätti
taas suoranaisen toiminnan jäsenelleen, prowessori Lemströ-
mille, joka sitten on ollut aseman pää-johtajana sen erityis-
toimissa.
Waikka osanotto siten wasta wiime hetkessä tuli pääte-
tyksi, saatiin kuitenkin tarpeelliset uudet koneet ja walmista-
wat työt määräaikaan walmiiksi, niin että matkua-jossa oli,
paitse jo mainittua prowessoria, 6.nuorta miestä osallisina, jo
elokuun alussa saapui asemapaikalle. Hawaintohuoneita oli
jo edeltäpäin teetetty ja kun nämä oliwat melkein walmiit,
woitiin heti ryhtyä koneitten järjestämiseen niihin. Wähän
ennen syyskuun 1 p:ää 1882 alkoiwat sitte ohjelman warsi-
naiset hawaintnot ja wähitellen myös useimmat ehdolliset"
Työ on sitte lakkaamatta kestänyt kokonaisen wuoden ja sen
mukaan, mitä nyt wielä woi nähdä ennenkuin halvainnot owat
tulleet julaistuiksi, onntellisesti suoriutunut. – Asemaji erityi-
senä tehtäwänä on ollut rewontulten, ilman sähkön ja maassa
kulkewien sähköwirtojen tutkiminen. Harwa muista asemista
lienee näitä ilmiöitä niin lawealta tutkinut kuin suomalainen.
Useimmat muut matkueet owat työskennelleet kaukana ko-
deistansa pohjat! kolkoilla ja asumattomilla mailla, jota wastoin
suomalainen on saanut pysyä maansa rajojen sisäpuolella,
oman kansan keskuudessa" Ei woi kyllin suureksi arwata sitä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
