Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
140
borg silloin oli kuwernöörinä, määrättiin poika Robert jo
nuorena taistelijaksi, mutta toisessa merkityksessä kuin edellä
tarkoitetussa. Hän lähetettiin Haminan kadettikouluun, käwi
suurella kunnialla opiston läpi ja palweli sitten kaksi wuotta
Wenäjällä upseerina" W. 1856 hän siirrettiin luutnantiksi
Suomen kaartiin, ja wähän aikaa hän oli opettajana siinä
opetuspataljoonassa, jossa yhteen aikaan koetettiin kaswat-
taa aliupseereja kaartiin. Mutta sotilaan toimi, waikka se
lupasi tuottaa hänelle nopeita ylennyksiä, ei ollut ajan pit-
kään Lagerborgille mieliksi. Tehokkaampaa !vaikutusalaa ikä-
wöiden hän pian nuoruuden koko innolla kääntyi waltiolli-
siin harrastuksiin, jotka 1860-luwun alussa Suomessa oliwat
heränneet uuteen eloon. Jo ennenkin, ollessaan wielä upsee-
rina, hän oli kirjoitellut Papperslyktan nimiseen sanomaleh-
teen, mutta kun Helsingfors Dagblad lopulla wuotta 1861
perustettiin, oli Lagerborgin päätös tehty; kapteenin arwolla
hän kerrassaan "luopui sotapalwelnksesta, waihtoi miekkansa
kynään ja astui mainitun lehden toimittajien joukkoon. Koko
elinajaksensa hän sitten pysyi mainitussa toimessa, muuhun
pyrkimättä" Melkein heti alusta hän toimituksessa saawutti
johtawan aseman ja w:lta 1865 hän nimenkin puolesta oli
Dagbladin päätoimittaja. Semmoisena hän ei waan pai-
nolain mukaan, mutta myöskin aikalaistensa ja jälkimaail-
man edessä on ollut lehden wastaawana toimittajana, joka
runsaaksi osaksi kantaa mainitulle lehdelle tulewat sekä kii-
tokset että moitteet.
Jtsewalitsemalla alallansa Lagerborg wäsymättä on
työskennellyt kaksi wuosikymmentä, jotka Suomelle oliwat"
mitä tärkeimpieti uudistusten aikakausi. Saman ajan kulu-
essa owat tietysti samomalehtient tehtäwät ja welwollisuu-
det äärettömästi kaswaneet: waatimuksia on täytynyt yhä
waan korottaa, ja suuresti nykyiset lehtemme todellakin ero-
awat sekä kokonsa että sisällyksensä puolesta niistä, jotka
1860-luwun alussa oliwat olemassa. Mitä puutteita ja
wirheitä Suomen sanomalehdistöllä nykyään onkin, ei epäi-
lemistä, että se werrattomasti paremmin kuin kaksi wuosi-
kymmentä sitten kykenee walwomaan ja kehittämään kansam-
me ja sen eri osien laillisia oikeuksia. Mutta yhtä warmaa
on, että Lagerborg wainajalla on melkoinen ansio siitä, että
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
