Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
165
on Helsintgissä järjestänljt yksityiset: puutarhan, joka on kau-
niimpia Suomessa. Kauan sairastettuansa Sintebrychofs nuk-
kui ikuiseen uneet! Helsingissä 12 p:nä Maaliskuuta 1883.
Helsingiji käsityöläisten piirissä seisoi Juhana Wil-
helm Alander eläissään ensimmäisessä riwissä" Häu
oli syntynyt w; 1817, rupesi nuorena puusepäksi, perusti
oman werstaan, joka pian tuli hywin suureksi, ja saawutti
toimeliaisuudella ja tarkkuudella yleisön suurta luottamusta;
aikoinaan häntä pidettiin kaupungin etewimpänä puuseppänä.
Kuntontsa tähden hän nautti säätyweljiensäkin erinomaista
luottamusta, muun muassa häii wiime aikoina oli käsityö-
läisyhdistyksen waltuusmiesten puheenjohtajana. Alander har-
rasti innokkaasti uskonnollisen elämäu elwyttämistä ja pani
toimeen useita yksityisiä hartauden seuroja, joissa hän usein
itse saarnasi. Hän oli harras suomenmielinen ja oli ollut
osallisena Helsingin suomalaisen alkeisopiston perustamisessa;
hän oli myöskin sen johtokunnan jäsen, ja kun oma kar-
tano koululle rakennettiin, walwoi Alander uutterasti tätä
työtä. Hän kuoli Helsingissä 10 p:nä Helmikuuta 1883,
ja jätti jälkeensä hywän, pysywäisen"muistont.
Olemme jo anastaneet tälle kirjoitukselle paljon enem-
män alaa kuin oli tarkoituksemme, emmekä kuitenkaan woineet
mnuta kuin waillinaisesti esittää monen wainajan waikutusta.
Mainitsematta on wielä pari asioitsijaa, joilla aikoinaan"on
ollnt suuri waikutusala.
Kiitollisuudella on muistettawa kapteeni Aks el Teo-
dor Charpenttier, (kuollut 6 p:nä Helmikuuta 1883, 40
wuoden ijässä), joka wenäläisen yhtiön ruukin hoitajana,
saawutti hywiin ja rakastetun maineen osoitetusta hywyy-
destä ja rehellisyydestä" Muistakaamme myöskin tehtailijaa
Jaakko Stünziä, (kuollut 4 p; Helmikuuta 1883 Pieta-
rissa), joka Sweitsissä syntyneenä, muutti tänne w. 1870
ja omisti Dahlsbrukin ison rautatehtaan, sekä asioitsijaa
Kaarle Aadolf Fredrik Grundfeltia (kuollut Uudessa
Kaarlepyyssä 17 p" Helmikuuta 1883 63-wuoden ijässä),
joka suurellaisella liikkeellä oli ansainnut melkoisen omaisuuden.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
