Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
182
Mutta niitä lienee olemassa, jotka ainoastaan aineellista hyö-
tyä ajattelewat ja epäillen kysywät, pitääkö pienen, jopa köyhänkin kan-
san käyttää wähiä warojaan semmoiseen "hedelmättömäänii työhön; —–
Woisimme kysywille wiitata wiime päiwieii lukemattomiin keksintöi-
hin, niihin moninaisiin parannuksiin waltiollisella, yhteiskunnallisella
ja aineellisella alalla, joilla ihminen koettaa tehdä elämänsä niin
mukawaksi ja mieluiseksi kuin mahdollista; Sillä kaikelle tälle on
laskenut pohjan tieteelliuen työ, jonka suurta merkitystä useimmat
älyäwät wasta sen käytännöllisistä tuloksista. Mutta jo siinä on
riittäwä wastaus, että totuuden tutkiminen on sekä yksityisen ihmi-
sen että ihmistunuan korkeimpia tehtäwiä. Se on heidän kalliimpia
welwollisuuksiansa;
Tähän ihmiskunnaii yhteiseen työhör! on Suomikint kunnialla
ottanut osaa; Suomentkin saloissa on läpi wuosisatoja tutkittu, aja-
teltu, luettu ja kirjoitettu; Wuonna 1640, kun Turkuun perustettiin
akatemia, suomalaisten tieteelliset pyrinnöt saiwat kestäwän jalansi-
jan omassa maassa. Mutta Turknun ja akatemiaan he pysyiwätkin ra-
joitettuina, Sen ulkopuolella oli niillä kannattajia ani harwassa. —
Ulkomailla ja Ruotsissakin oliwat olot toifellaiset. Siellä tie-
teelliuen harrastus woitti yhä taajempaa alaa. Wanhanaikuinen,
ahdasmielinen katsantotapa, jonka mukaan tieteitten pitää astiia
käytännölliisten tarkoitusten palwelukseen, wäistyi; Sarnaten se tie-
teelliuen ylpeys, joka eroitti’tiedemiehet toisistaan ja etenkin kai-
kista niistä, jotka eiwät heidän piireihinsä kuuluneet; Sitä wähäii
ammattimaista tapaa wastaan, jolla tieteitä yliopistoissa tawal-
lisesti harjoitettiin ja opetettiin, astui puhtaampi, wapaampi, yleisempi
ja woimakkaampi tieteellinen harrastus"
Wasta nyt kuluwalla wuosisadalla maamme tieteellinen elämä,
kääntyi tähän uuteen suuntaaii. Wuoden 1827 tulipalo häwitti mui-
noisen pääkaupunkimme satawuotisine traditiooneineen ja karkoittiwan-
han akatemian uudenaikuiseen, länsi-eurooppalaiseen Helsinkiin" Sa-
maan aikaan unentapainen uupumus, joka oli seurannut Suomenir-
roittamista Ruotsista, rupesi wähitellen wäistyniään, Kans amme kan-
sallinen herääminen alkoi, antaen uusia woimia, uusia tarkoituspe-
riä ja uutta isänmaallista intoa;
Nyt elpyi tieteellinenkin elämä. Maainme tiedemiehet huo-
masiwat, että heidän täytyi yhdistyä woidakseen kunnialla edistää
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
