Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
189
Mutta siitä lienewät kaikki yksimieliset, että historiallinen
seura ansaitsee kunnioitusta ja kiitosta siitä kelpo työstä, minkä
se on suorittanut, siitä tawasta, jolla se on pyrkinyt täyttämään
tärkeitä isänmaallista tehtäwäänsä: muodostaa Suomen historian
tutkimukselle johtawa ja kannattawa keskikohta,
Suomen Muinaismuisto-Yhdistys,
Kolmas seura, joka päin wastoin alusta alkain on nojautunut
kansalaisten kannatukseen on Suonien Muinaismuisto-Yhdis-
tys. Jo Ruotsin mahtawuuden aikakaudella oli hallitus säätänyt
asetuksia erilaisten muinaisjäännösten rauhoittamiseksi ja asettanut
tieteellisen wiraston walwomaan asetusten noudattamista" Mutta
kut! Suomi erosi Ruotsista ja sai itsenäisen waltion aseman, niin
nuo asetukset jäiwät unohduksiin, Suomessa kun ei ollut tieteellistä
toimikuntaa, joka olisi hallituksen puolesta walwonut uiiden nou-
dattamista. Wanhan tawan mukaan kuitenkin raha-aarteita jos-
kus tarjottiin hallitukfelle lunastettawiksi ja ostettiin siilloin osittain
tai kokonaisuudessaan yliopiston wähäpätöiseeii "raha- ja taidekam-
mioon”, jonka hoito oli sirontoimena uskottu jollekulle yliopiston
opettajalle, Mutta sen enempää huolta ei kotimaan muinaisjään-
nöksistä ollut; Aintoastaan muutamissa yksityisissä tutkijoissa :u-
pesi aikaa woittain, 1840-luwulta alkain, joku muinaistieteellinen "
harrastus kytemään, Näitä muinaistutkinnon enfimmäsiä harras-
tajia oliwat maassamme J Fellman, G; Geitlin, M. A. Castren,
H; A; Reinholm, H. J. Holmberg, K. A. Gottlund, A. O; Freu-
denthal, K. F, Jgnatius ja J. W; Calamnius, jotka mikä milläkin
alalla owat keränneet tietoja Suomen" muinaisjäännöksistä, Muu-
tainat heistä pyysiwät ja saiwat joko yliopistolta tai Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuralta kannatusta satunnaisiin tutkimusretkiin,
Ainoastaan Gottlund sai waltiolta waroja tutkimusmatkoihinsä w;
1859 ja 1861, mutta hänen keräyksensä jäiwät julkaisematta; Ahke-
rin näistä muinaistutkijoista oli kuitenkin Reinholm, joka tosin oi-
keastaan perusti tutkimuksensa kansan muistoihin, mutta myöskin
warsinaisen muinaistieteen alalla on kerännyt m, m, ylen runsaita
tietoja Suomen muinaislinnoista; Holmbetg taasen oli ensimmäi-
nen, joka yliopiston kansatieteellisen museon hoitajana 1859 eroitti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
