Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
191
on myöhempinä wuosina ollut yliopiston historiallinen museo, jossa
yhdistyksen kokoelmatkiii "talletetaan wastaisen kansallismuseon
waralle,
Nuorista perustajista kuitenkin harwat jäiwät yhdistystä
kannattamaan. Osa hajosi maaseuduille; toisia, niiden seassa in-
nokkaan K, A, Castrenin ja nteä ensimmäistä rahastonhoitajaa,
korjasi kuolema, Sihteerient ja rahastonhoitajien waihdellessa py-
syi kuitenkin perustajien walitsema esimies S. Topelius aina wuo-
teen 1875 asti yhdistyksen uskollisena kannattajana ja wuotta en-
nen hänen luopumistansa ulkomaan matkan tähderi oli yhdistys
saanut sihteerikseen J, R, Aspelin’in, joka oli moniwuotisilla mat-
koilla perehtynyt suomalaiseen muinaistieteesen ja siitä saakka on
yhdistyksessä muiden wirkamiesten waihdellessa sihteerin wirkaa
hoitanut,
Wuotisista jäsenmaksuista oliwat perustajat toiwoneet yhä
karttuwia tuloja yhdistyksen menoihin ja siitä syystä jo ensi wuo-
den katuessa kutsuneet senraan 333 jäseniä. Mutta kun palkatto-
mat rahastonhoitajat ja asiamiehet waihteliwat ja ylimalkaankin
käwi hankalaksi kerätä jäserimaksuja warsinkin maaseuduilla, niin ne
useasti jäiwät suorittamatta; Waikka siis yhdistykseen on wuosien
kuluessa kutsuttu kaikkeastaan 637 jäsentä, eiwät waikintaiset tulot
ole läheskään woineet korwata menoja ja toimiin on wihdoin ryh-
dytty saada jäseninaksujeri kanto paremmin järjestetyksi. Tulojensa
kartuttamiseksi on yhdistys pannut toimeen pari kansallissoitantoa,
jotka tuottiwat w, 1871: 853 ja 1875: 362 markkaa, Yliopistolta
sai yhdistys 1000 markkaa taidehistoriallisen lähestyksen kustanta-
miseksi 1871 ja waltiolta 5000 markkaa museoesineiden ostoksiin
Helsingin taideteollisuusnäyttelystä 1881, Wuotuista waltioapua
on yhdistyksellä ollut wuosina 1873—75: 1000, 1876——78: 2000 ja
1879-83: 3000 markkaa, jota paitsi yhdistyksen tarkoituksiin owat
uhranneet: Walanion luostarin igumeni Damaskin wainaja 1870,
400 markkaa toiwossa että yhdistyksen tutkimukset myöskin woisi-
wat walaista tämiin luostarin muinaisuutta: kreiwi M. Creutz w,
1874: 75 m; maisteri K. Elmgreri 1877: 100 m; Maskun kihla-
kunnan tutkimiseen ja wihdoin kauppias K, F, Alhgren 1883:
20,000 markkaa, jonka suuren lahjan korot melkoisesti tulewat enen-
tämään yhdistyksen wuotuisia käytäntöwaroja, .
Muinaismuisto-Yhdistyksen aktiwinen waikutus, kun ei se
ole warojen "puutteesta tauonnut, on waihdellut niiden woimien
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
