Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
81
kään fuuri kuin se osa Pohjois-Arnerikan asukkaista, joka
tätä nykyä käyttää Suomen kieltä äitinkielenään eli noin 20000
henkeä" Mutta paitsi ne wähäpätöiset ruotsalaiset siirtokunnat,
jotka ehkä siihen aikaan muutettiin Suomen rannikoille, ei mi-
tään waarallisempaa fiirtämis-yritystä Rnotsin puolelta tehty"
Sen sijaan Kustaa Waasa oli kansoittanut Suomen erä-
maita Suomen omilla lapsilla ja tämän Ruotsin kuninkaan
toimen kautta siten Suomalaiset ottiwat maansa omakseen
paljon täydellisemmin, kuin mitä siihen asti oli tapahtunut;
wieläpä täältä myöhemmin läksi Wermlantiin ja Norrlantiin
siirtokuntia, jotka kauan owat pitäneet paikkansa ruotsalaisen
wäestön rinnalla;
Wielä niukemmat kuin aikaisemmat tiedot asukaslu-
wusta owat ne, jotka maamme wiljelemistä koskewat" Metsä
oli alkuansa yhteistä omaisuutta. Jolla waan oli woimaa
ja halua, sai perata itselleen talon, missä hywänsä oli käyt-
tämätöntä alaa, ja sitä olikin"runsaasti. Wasta wähitellen
ruwettiin katsomaan eri metsäaloja kuuluwiksi eri kyläkuntiin
taikka eri taloihin, mutta niin epäwakawa oli tämä käsitys
metsästä yksityisomaisuutena, että wielä siihen aikaan, kun
meidän maassamme ruwettiin maamittarien kautta kartoitta-
maan talojen pellot ja niityt, maamittarit suorastaan oliwat
kielletyt metsärajoja tekemästä"
Samassa määrässä kuin uutiswiljelys edistyi, käwi
tämä metsien yhteisomistus luonnottomammaksi, mutta wasta
wiime wuosisadalla oliwat asiat täällä joutuneet sille kannalle,
että ruwettiin eri taloille jakamaan metsiä. Alussa oltiin
warsin epätietoisella kannalla, paljonko sitä sopisi yksityiselle
talolle antaa. Arwattiin ensin kylliksi antaa jokaiselle kolme-
sataa tynnyrinalaa pelto- niitty- ja metsämaata yhteensä.
Sittemmin määräsi kuningas Kustaa III käytyään Suomessa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
