Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
158
eräässä puoleksi" julkisessa tilassa kertoi nnoreuuntalle sanoma-
lehtikirjoittaja-polwelle yhtä ja toisia oinasta toimestaan sillä
alalla. Tie.thsti täytyi jättää tuo työ sikseen kuri muutti
Helsinkiiu.
Mutta tarjoutuipa paljot! tärkeämpiäkin tehtäwiä, joilla
Löunrot saattoi mahtawasti waikuttaa kausalliseu siwistyksen
palwelukscssa. Tärkein työ oli silloin kielemme uudistaminen:
!vast’ikääii painetuissa runokokoelmissa oliwat ainekset kyllä
jokaisen käytettäwinä, mutta suurta taitoa tarwittiin näitä
waroja muodostamaan, kun suomenkieltä ensiu ruwettiin käyt-
tämään kaikellaisilla sille ennen oudoilla aloilla, tieteen niin
hywin kuin yhteiskuimallisen elämän käsitteitä warten. Mui-
naisrunojent lukemisella kaswatettn kieliaisti ja herämiyt kansal-
listunne ei kumpikaan woiniit tyytyä siihen asti taivallisiin,
suureksi osaksi ruotfiwoittoisiin sanoihin ja lauseparsiin; puh-
taita, kansaii kielen tiilikaisia sanoja oli tarpeen. Io Kajaa-
uissa ollessaan oli Lönnrot tässä kohdeii waikuttanut paljon,
estäeii myöskin sitä kielemme haaraantumista kahteen tahi use-
ampaan nurkkakieleen, mikä olisi ollut wälttämättömänä seu-
rauksena yhden ainoan murteen yksiuomaisesta wiljelemisestä.
Warsintl’iu Helsingissä asuen häti saattoi waikuttaa kaswawaii
polwen kaswattajana, kielen kehittäjänä, sulattaeii itäsuomalai-
sent murteen sanarikkauden länsisuomalaisent yleisemmin tuttuihin
ja säännölliseinpiin muotoihin, ja warjellen suomenkieltä siitä
waarasta, jolle esim. ruotsinkieli on uhriksi tullut, kun näet
tieteelliset oppisanat suureksi osaksi owat muukalaisia lainasa-
noja, joita aiuoastaan oppinut ymmärtää. Arwaamattoman
suuri osa nykyään käytännössä olewista suomalaisista oppisa-
noistamme onkiu lähtenyt Lönurotin pajasta, ja niin taita-
wasti hän sananseppäntä on työnsä tehnyt, että ylen harwa
hänen keksimistä sanoista on tainnut tulla hyljätyksi tahi saa-
nut wäisthä paremman tieltä. Kaswiopillisen sanaston hän
loi Suomen kaswistossaan, joka painettiin w. 1860 ja
uudessa laitoksessa 1866. Lakikieli on samoin suuresti rikas-
tunut hänen awullansa. Suomentaessaant I. Ph. Palmenin
lainopillisen käsikirjan hän on tälle teokselle antanut suo-
malaisen muodon, joka aiwantarkasti wastaa alkukieliseen,
mutta sen lisäksi supisuomalaisten! sanojensa tähden on yleisölle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
