Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
143
massa teki lopun Takasen elämästä: muutamain päiwäin ku-
luessa keuhkokuume hänen laski hautaan. Roomassa hän
kuoli 30 p. Syysk, 1885 ja kätkettiiin Italian multaan
melkein samaan aikaan kun isänmaa hänelle korkeimman pal-
kinnon olisi antanut tämän wuoden. taidenäyttelysfä" Mo-
nesti köyhä Suomi on nähnyt paraat toiweensa huurun ta-
woin hälwenewän, mutta harwoiii on meitä kohdannut kat-
kerampi suru kuin saatuamme sanoman tämän nerokkaan tai-
teilijan kuolemasta.
Lieneeköhän suuri harppaus, jos taiteen rauhallisilta
aloilta siirrymme suoraa päätä sanomalehtikirjallisuuden rii-
taisiin, jossa elämä on taistelua waan, ei ainoastaan ulko-
naisia waikeuksia wastaan, waan missä saman toimen har-
joittajat usein owat keskinäisessäkin taistelussa? Siltä kyllä
ensi silmäyksellä näyttäisi. Mutta eloa kosto tarkoittaa, waan
hauta kaikki sowittaa. Rauhallisesti lepääwät hautausmaassa
wierekkäin ylhäiset ja alhaiset, ystäwät ja wiholliset, entisiä
erotuksia, wihoja kysymättä" Eipä siis tässäkään liene so-
pimatonta piirtää muistosanoja erilaisille miehille wierekkäin;
Lähinntä taiteilijain jälkeen muistuu silloin mieleemme
kaksi miestä, jotka sanan teräwällä miekalla kauan, wäsy-
mättä owat taistelleet wakaumukfensa ja kansansa puolesta.
Toinen oli Reetrik Polen, toinen August Hagman. Jfän-
maata ja ihanteita hekin owat uskollisesti palwelleet, waikka
toisella tawalla kuin edelliset.
Reetrik Polen oli syntynyt Pieksämäellä 23 p. Huh-
tik, 1823. Sukuperältääii hän sekä isän että äidin kannalta
seisoi talonpoikaissäätyä lähellä, waikka isä kyllä oli kappa-
lainen, ja nuoruudesta asti umpisuomalaisten kohottaminen
siwistykfeen ja waltiolliseen itsetajuntaan olikin Polenille fy-
dämen asiana. Käytyänsä läpi Porwoon lukion hän tuli
ylioppilaaksi w. 1845, maisteriksi w. 1850 ja filososian toh-
toriksi w. 1860, ollen ensimmäisiä, jotka oliwat suomeksi toh-
torinwäitöksensä kirjoittaneet. Io sitä ennen yäii Snellmanin
ja Lönnrotin herättämän innokkaan kansallistunteen waltaa-
mana oli ruwennut suomenkielisen sanomalehtikirjallisuudeii
palweluksessa työskentelemään. Annettuansa ww. 1847—49
runoelmia sekä suorasanaisia kirjoituksia Suomettareen hän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
