Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
149
sekä horjumaton rohkeiis mielipiteittensa ilmaisemisessa oli-
wat hänen huomattawimpia ominaisuuksiaan, ja siinä kohden
hän olisi saattanut olla efikuwana niille, jotka toimiwat sa-
nomalehtikirjallisuuden waikealla alalla"
Suomen kirkko, joka niinkuin wiime wuodet! kalenterista
muistamme, wuosi sitten sai niin tawattoman monta ja suurta
tappiota panna aikakirjaansa, se nytkin on muutamia uskol-
lisia palwelijoita kadottanut.
Wainajien joukosta mainitsemme ensin kirkon wanhim-
man miehen, jolle harwa maallikkokaan weti wertoja ijässä.
Rymättylän kirkkoherra Eerik Iuhana Ekqwist oli ni-
mittäin kuollessaan 98 wuoden wanha, jommoinen ikä kai-
kissa toimissa on jotenkin harwinainen. Hän syntyi anussa
31 p. Maalisk. w. 1787, tuli ylioppilaaksi w; 1808, siis
siihen aikaan kuin Suomi Ruotsista erosi, oli sitten pienem-
missä papillisissa toimissa kunnes 1845 nimitettiin siihen
wirkaan, jossa pysyi kuolemaansa asti" Hän kuoli 22 p.
Toukok. 1885, harrastaen wanhanakin käytännöllisiä toimia
ja askareita, sekä seuraten waltiollisen elämän tapauksia, joita
hänelle oli suotu niin tawattoman kauan omin silmin nähdä"
Wiimeisen jumalanpalweluksensa muiston awulla pitäessään
" hän oli enemmän kuin 90 wuotta.
Nuorempana, mutta kunnianarwoisena wanhuksena Ak-
sel Emanuel Bernerkin wiime wuodet! loppupuolella
päätti elämänwaelluksensa. "Hän syntyi 1 päiw, Heinäk;
1810 Mäntyharjulla, mikä pitäjä wielä siihen aikaan puo-
leksi waan kuului Suomeen, tuli w" 1829 ylioppilaaksi ja
suoritti sitten papintutkintonsa, palwellakseen ensin koulunopet-
tajana. Niintpä oli Wiipnrint lukiossa ja piirikoulussa opet-
tajana eri aineissa 1837—1851, ja suoritti taidolla ja me-
nestyksellä nämä welwollisuudet. Sen ajan koulunopettajista
sanottiin, että he saattoiwat päästä kirkon palwelukseen sitten
kuin määrä-aikansa oliwat koulussa palwelleet "ikeen alla".
Wiimeksi mainittuna wuonna Berner tuli syntymäpitäjänsa
kappalaiseksi, mutta w. 1863 hän nimitettiin Pieksämäen
kirkkoherraksi, jossa toimessa pysyi kuolemaansa asti" Wuo-
desta 1870 häii oli Iuwan rowastiknnnan lääninrowas-
tina; 1872 wuoden waltiopäiwiillä ja 1876 wuoden kirkollis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
