Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
155
woitti oppilaittensa kunnioitusta ja suosiota. Lehtorin wi-
rasta hän w. 1880 sai täysinpalwelleena eronsa" Käytännöl-
lisenä luonteeltaan hän myös oli kaikellaisissa yrityksissä osal-
lisena, jotka owat Iywäskylälle ja Keski-Suomelle olleet tär-
keitä; kaupunkiin hän rakensi useita taloja, joissa kansakoulu-
opettajain seminaarin oppilaitokset kauan majailiwat, ja kun-
nallisia toimia hän kaupunkinsa luottamaisesta on saanut
useita suorittaa. Sen lisäksi Pesonius harjoitti maanwilje-
lystä ja hoiti rautatehtaan. Wakaa isänmaallinen mieli, hieno
siwistys ja alttius apua ja neuwoa antamaan, missä sellaista
tarwittiin, oliwat tehneet Pesoniuksen yleisesti suosituksi, ja ,
hänen 26 p. Marrask. 1884 tapahtunut kuolemansa oli siis
katkera tapaus niille useille, joitten kanssa hän elämässä oli
ollut yhteydessä.
Kauan toinen saapi isänmaan palweluksessa waikuttaa,
aikaseen katkeaa toiselta elämänlanka, Neiti Aina Wilhel-
mina Brummer, ollen Helsingin suomalaisen tyttökoulun
ja jatko-opiston ensimmäisiä oppilaita, temmattiin pois juuri
kun saman oppilaitoksen opettajana oli nuoruuden koko innolla
ja aineihinsa hywin perehtyneen taidolla ruwennut waikutta-
maan. Uuraisissa w. 1859 syntyneenä, hän kaswoi Jout-
sassa, herätti koulussa huomiota erinomaisilla lahjoillaan, joten
kaunis waikutusala näkyi hänelle tarjoutuwan. Neiti Brummer
oli myös ehtinyt toimia lasten "kirjallisuuden alalla, wähän
aikaa ollen Tilhi-nimisen lehden päätoimittajanakin" Mutta
Tuoni katkaisi kowan sairauden jälkeen, 1 p" jouluk. 1884,
hänen waikutuksensa ystäwiensä ja sen oppilaitoksen suruksi,
jossa oli ollut sekä oppilaana että opettajana.
Helsingin ruotsinkielinen tyttökoulu oli wähää ennen ka-
dottanut opettajan, soka pitkällä ja erittäin uskollisella wai-
kutuksella oli siinä saawuttanut tärkeän sijan. Kaarle Vik-
tor Bremer, samaa sukua kuin kuuluisa kirjailija Fredrika
Bremer, joka oli hänen isänsä serkku, oli syntynyt Lohjalla
10 p. Heinäk. w, 1836 ja" tuli w. 1854 niin tawattomilla
arwosanoilla ylioppilaaksi, että se herätti yleistä huomiota.
Mutta Bremerin jo aloittamat tieteelliset opinnot keskeytyi-
wät sen kautta, että hänen isänsä, Teijon tehtaan silloinen
omistaja, teki wararikon. Nuori Bremer silloin ryhtyi käy-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
