Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
158
seen, ollen milloin tuomarin toimissa, milloin lääninhallituk-
sessa palwelemassa ja tuli w. 1836 syntymäkaupunkinsa por-
mestariksi" W. 1873 hän otti eronsa mainitusta wirasta.
Lahjakkaana ja tiedokkaana miehenä tunnettuna Tengström sai
useita toimia suorittaa perustuslaillisen toimen uuteen elä-
mään herätessä: hän oli 1862 wuoden säätywaliokunnan jä-
senenä ja porwarissäädyn edusmiehiä 1863, 1872 ja 1877
wuosien waltiopäiwillä, sekä mainituissa säätykokouksissa muu-
tamain waliokuntain jäsenenä. Monessa suhteessa wanhal-
laolijana Tengström kielikysymyksessä kuului niihin, jotka ko-
konaan wastustiwat suomalaisuutta" W. 1865 hän sai as-
sessorin arwonimen ja 1873 hän tuli riemumaisteriksi. Hän
kuoli 27 p. tammik" 1885 syntymäkaupungissaan, jossa niin
kauan oli waikuttanut,
Waltiopäiwillä waikuttaneiden kansalaisten lukuun knu-
luwat myöskin Fredrik Pipping ja Alfred von Bonsdorff,
jotka molemmat syntynsä johdosta owat istuneet maamme
ensimmäisessä säädyssä" Edellinen niistä, Fredrik Josef
Pipping, syntyi Turussa 15 p. toukok; w. 1823, tuli Hel-
singissä ylioppilaaksi w. 1839, suoritti 1844 lainopintutkin-
tonsa ja meni sitten waltion palwelukseen. W. 1849 hän
määrättiin sotatuomarin sijaiseksi ja seurasi semmoisena Suo-
men kaartia Litwaan. Palattuansa hän meni senaattiin, jossa
w. 1859 tuli protokollasihteeriksi, mutta siitä wirasta hän
w. 1865 erosi woidakfeen yksinomaisesti hoitaa suurta asian-
ajaja-tointansa" Kaikilla wiisillä ensi waltiopäiwillämme Pip-
ping oli jäsenenä aatelissa, jossa hänen tywen, miehekäs kan-
tansa ja selwät, wapaamieliset ja sattuwat sanansa tawalli-
sesti waikuttiwat paljon" Hän tuli silloin myös walitsijaksi
ja useitten waliokuntain jäseneksi, (paitsi 1882, jolloin kiwu-
loisuuden tähden harwoin esiintyi); 1872 hän oli merilaki-
waliokunnan, 1877 talouswaliokunnant puheenjohtajana. Kun
kaupunkien kunntalliselämä oli 1873 w:n kunnallisasetuksent mu-
kaan uudestaan järjestettäwänä, tuli Pipping walitulsi pää-
kaupungiti waltuusmiestent ensimmäiseksi puheenjohtajaksi, mutka
omasta pyynnöstään hän siitä toimesta pääfi" Wiime wno-
sinaan hän kiwulloisuutentsa tähden eleli erillään kaikista asi-
oista, monesti etelämaitten lauhkeassa ilmanalassa. Hän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
