Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
174
panistuimensa täytetyksi. Turun arkkipiispaksi wihitttin lo-
kakuun 26 p. 1884 Turun tuomiokirkossa entinen tuomioro-
wasti T. T. Renwall, Porwoon piispaksi on walittu ja
wihitty tuomiorowasti K, H. Alopaeus ja Kuopion piis-
paksi prosessori G. Johansson. Niissä pappein kokouk-
sissa, jotka äsken on pidetty kaikissa hiippakunnissa, ja joissa
on keskusteltu monesta Suomen kirkon edistykselle tärkeästä
asiasta, niinkuin uudesta wirsikirjasta, katkismus-ehdotuk-
sista y. m. owat nuo uudet piispat jo saaneet esiintyä papis-
ton etunenässä.
Suomi on tämän wuoden kuluessa saanut wiettää kahta
suurinta ja rakkainta kansallista muistoansa. Toinen tilai-
suus oli kun suuren runoilijamme Iuhana Ludwikki Ru-
nebergin kuwapatsas paljastettiin Helsingissä 6p.
toukokuuta, Iuhlapuheen piti ruotsiksi waltioneuwos Lagus,
suomeksi lehtori Krohn, joka päätti lukemalla sepittämänsä
ylewän runoelman. Suomen säätyjen puolesta, jotka oliwat
patsaan hankintaan ryhtyneet, jätti lopuksi maamarsalkka wa-
pah. v. Troil tämän kalliin muistokuwan Helsingin kaupun-
gin hoidettawaksi. 30 p" toukokuuta paljastettiin sama kuwa-
patsas pienempänä koostaan Porwoossa, missä Runeberg, ku-
ten tunnettu, enimmän ikänsä eli, waikutti ja sai wiimeisen
leposijansa" —–— Toinen muisto oli Kalewalan ilmestymi-
nen 50 wuotta sitten, jota tapausta wiettääksensä Suom"
Kirjallisuuden Seura oli helmikuun 28 päiwäksi pannut juh-
lan toimeen yliopiston juhlasalissa. Mutta ylt’ympäri maa-
tamme wietettiin sittemmin kesän kuluessa kansanjuhlia ta-
pauksen muistoksi. Ia harwoin pidettäneenkään juhlia niin
suurella fyyllä, sillä ei liene koskaan mitään kansa semmoi-
sissa oloissa, kuin Suomen kansa oli, luonut ilmoille näin
mahtawaa kansalliseposta, ja sillä laskenut luotettawaa pe-
rustusta omantakeiseen kehitykseen kirjallisuudessa ja taiteessa.
Wielä kaksi muutakin muistojuhlaa on äsken tapahtunut,
1808 wuoden urhollisten soturien kunniaksi. 13 p. elokuuta
paljastettiin juhlallisesti muistopatsas Wirralla, missä
Sawon prikaati Sandelsin johdolla 27 p. lokakuuta 1808
uljaasti taisteli monin werroin lukuisampaa wenäläisjoukkoa
wastaan; 25 p. syyskuuta paljastettiin toinen muistokiivi
Juuttaan taistelukentällä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
