Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
78
waikutuksensa sellaisella tawalla, että Kuopion asukkaat syystä
owat pystyttäneet hänelle kuwapatsaant" Häii perusti w.
1844 kaksi sanomalehteä; toinen ja ruotsinkielinen oli ni-
meltääii Saima, suomenkielinen kutsui itseään Maamie-
hen Ystäwäksi, Ja kun edellintcn ei saanut pitkää ikää,
– se kiellettiin kokonami w. 1846 ja lakkasi wuoden lopulla,
— perusti häti sen sijaan kirjallisen kuukauslehden nimellä
Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning,
joka hänen toimittamanaan ilmestyi Kuopiossa 1847—49 ja
Helsingissä 1855– 63; wäliaikana, 1850— 54 sillä oli toi-
nen toimittaja, kirjastot! amanuenssi, nykyänsä kirjastonhoi-
taja, prowessori S. G. Elmgren. Maamichen Ystäwäu
toimittamisen Snellman piaii sai jättää aputoimittajalle J.
Zittingille; sittemmin J" Karsteii ja muut hoitiwat tätä
lehteä, joka oli olemassa wuoteen 1855 asti ja yhteen aikaan
koko maassamme oli ainoa suomenkielinen. Hywin walitulla
sisällyksellänsä se herätti arwaamattoman paljon lukuhalua
suomalaisessa yleisössä, ja monelle sittemmin tunnetulle rah-
waan miehelle se on ollut hänen ainoa koulutuksensa.
Wielä tärkeämmät oliwat kuitenkin Saima ja Litte-
raturblad, joilla Suellman koetti siwistyneitä haivauttaa
!valppaaseii kansalliseeii itsetajuntaan. Snomessa kaikki kir-
jalliset ja isänmaalliset riennot, waikkapa keskinkertaisten
mielestä oliwatkin hywin tyydyttäivät, wiettiwät riutuwaa
elämää, oliwat melkein kuolemaisillaan, ja syyuä oli se,
ett’ei meillä ollut kansalliskirjallisuutta eikä to-
sikansallista siwistystä, niiu kajahti Snellmaniu mah-
tawa hcrätyshuuto Kallaweden raunoilta. Toisellaiseksi olo-
jen piti tulla, jos tahdoimme muitten kansojen riunalle pääs-
tä. Uuden sukupolwen tuli kaswaa, jossa suomalaisen ni-
men mukana oli myöskin rakkautta suomen kieleen. Suomeii
kieli oli oppikoulujen opetuskieleksi ja siwistyksemme kieleksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
