Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
134
antoi sille sulhaselle. Se kun huuhtoi silmänsä ensimmäisellä
kasteenpisaralla, niin jo wähä päimää pilkisti, kini toisella
pisaralla kasteli, niin jo päiwytknutaniona kuiiiasteli, ja kol-
inannella kun koetti, niin sille tali isommat ja kirkkaammat
silmät, kuin mitä ne eittien oli ollutkaan. No siinä morsiamel-
lekin tuli ilo sydänieen, kun hänen miehensä nyt sai silniänsä
entisiä wielä paremmaksi. Se sulhanen sanoi sille morsiamel-
leen: "istu sinä tähän kiivelle, äläkä lähde pois, emienkuin
minä tulen; minä lähden katsomaan, eikö laiwaa näkyisi.t’
Se sulhanen wiipyi kauaii siellii" Se morsian luuli, että
se teki koston, kun ei häntä tahdottu sille antaa, ja heitti
häuetkin tänne. Lähti meren rantaa kiertäniään, ja hakemaan
sulhastaan. Sielläpä menikin kauas, että joutui pirujeti tielle"
Pirut tapasimat sen ja weiwät jälleen linnaansa.
Kun ei laiwaa näkynyt, niin poika tuli takaisin mor-
siantaan tapaamaan, sitä ei ollutkaan siinä kiwellä. Se lähti
takaa ajamaaii jälkiä niyöten, kun iliaasta oli kaste karissut,
ja saapui finne samalle pirujeii tielle ja siinä näki, että ne
owat wieneet sen taas linnaansa" Ajatteli itsekseen: "jospa
miiiä miekkani saisin wielä" Lähti kulkemaan sitä roswojen
taloa kohti ja wiimein saapuikin niille niaille; Meni sitten
karhun pesälle, alkoi rukoilla sitä karhua: "etkö, naapurikulta,
olisi hywä ja lähtisi minua auttamaan, että minä rosmolta
miekkaiii saisin?” Se hyppi iloissaan jo karhu ja sanoi:
"lähtekäämme tuon naapurin isännän puheille, eikö se lähtifi kol-
manneksi meille; waan jos ei se lähde, niin kyllä minä lähdcn "
Meniwät jalopeuran pesälle sitten" Poika rukoili sitä jalo-
peuraa: „etkö, naapurikulta, olisi hywä ja lähtisi minua autta-
maan, että minä rosmolta miekkani saisin?” Jalopeiira hyppi
iloissaan jo otti intoa, sanoi: "pitiiähän miestä niäessä auttaai"
Lähtiwät sitten kolmen" Tulii orawa wastaan. Se ky-
syi: "niihinkä te inenette?" Ne sanoiwat: "roswolta nieneniine
miekkaa ryöstäniääntt" Orawa sanoi: "ottakaa minua nel-
jäiiiieksi.”” Jalopeura "katsoi ylön: "mitä sinulla siellä teh-
dään?” Orawa sanoi: "kyllä minä oleu tarpeen; minulla
kun on teräwät kynnet, niin minä kiipeän akkunaan ja kat-
son, niitä ne tekewät, ja tulen teille sanomaan" Jalopeura
sanoi: "lähde sinäkin sittenl"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
