Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
152
sitten sekin etu, että kodin ympäristössä alkoi talonpoikainen
kylä, jonka kautta myöskin yhä Wiroii talolipojat! elo ja
olot pysyiwät tuttawina neitoselle, wielä sittenkin kuin hän
oli ehtinyt koulun ylemmille luokille. 18 wuotisena lopetti
hän koulunkäynnin maaseutukaupungissa ja kun isällä au-
kesi uusiatulolähteitä, päätettiiin jatkaa !vanhimman tyttären
kaswatusta tieteen pesäpaikassa Tartossa, johon ou yliopis-
ton turwiin kertynyt joukko muitakin opinahjoja. Jtämereu
maakunnista lewiää, samoinkuin Sweitsistäkiu lukematto-
mia naisia opettajattariiia muillekin maille. Tätä uraa nä-
"kyy Lyydia Jannsenkin ajatelleen, kun lähti Tartooii opet-
tajattaret! tutkintoa prowessorien luoksi suorittamaan; Missä
määrin nämä tuli suoritetuksi, emme tiedä, mutta ei hän
koskaan ole opettajattaret! ammatissa ollut. Merkillifesti jou-
tui hän jälleen isänsä oppilaaksi. ukko Janntsen oli tällä wä-
lillä – ankaran keisari Nikolaint kuoltua —– ruwennut toimit-
telemaan "Pärnu sönumetooja" nimistä siiwoa kansantajuista
aikakauskirjaa ja jatkoi kirjailijatointaan muutettuaan Tart-
toon 1863. Kewentääksensä isänsä rasittamaa työtä, alkoi
tytär ensin kirjoitella sanelemisen mukaan, waan jo sangen
warhain omantakeisiakin jutelmia.
Ensimniäisen teoksensa (Kiwirist) ilmestyi 1862 Päruu
Postimiehessä ja wuotta myöhemmin "Ojamölderts joka on
suomeksikin käännettynä. Kerrotaaii että isä toimitti tämän
tyttärensä tietämättä omin päin painoon —— ja woi arwata
sitten hänen kunnnastustaan, kun näki sen sitten julkaistutta
eri kirjana.
Wähitellen sai hän tiutta wirikettä, uusia waikutuksia;
Kun kuuluisa Wironkieleii ja kansatieteen tutkija Wiedemanu
alkoi tuon tuostakin matkustella ukko Janntsenia terwehti-
mässä saadakseen tietoja Wiroii kielestä, sananlaskuista,kan-
san taikakeinoista y. m. ruwettiin talossa yhä suurempaa
arwoa panemaan äidinkielelle ja kansallisuudelle" Selwem-
mäksi selwisi se kansallinen tehtäwä, joka ukko Janntsenilla
ja hänen perheellään on ollut Wiroit uusimmassa kehitysjak-
sossa. Aleksanteri toisen wapaamielisemmät, raittiimmat tuu-
lahdukset tuntuiwat kaikkialla ja lennättiwät ensimmäistä
waltiollisen tapaista kansanlehteä "Eesti Postimeestä" laa;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
